Ot­si­kon ky­sy­myk­set ovat yleen­sä re­ak­tio, joi­ta me ih­mi­set ky­sym­me, jos on kyse luon­non­suo­je­lus­ta, il­mas­ton­muu­tok­ses­ta tai uu­sis­ta asi­ois­ta. Sik­si aloi­tan tä­män pää­kir­joi­tuk­se­ni hyö­dyis­tä, joi­ta EU:n en­nal­lis­ta­mi­sa­se­tus tuo meil­le Puu­ma­laan. Ase­tuk­sen toi­mien vuok­si ui­ma­ve­det tu­le­vat ole­maan kirk­kaam­pia ja vä­hem­män si­ni­le­väi­siä kuin ne oli­si­vat muu­ten. Mök­ki­tont­tien ar­vo­kin ko­ho­aa tai säi­lyy pa­rem­min kuin ikä­vän le­vä­puu­ron ym­pä­röi­män ke­sä­pai­kan ar­vo. Var­mas­ti meis­tä useim­pia ilah­dut­taa myös mo­ni­puo­li­nen met­sä­lin­tu­kan­ta, niin met­säs­tys- kuin met­sän vir­kis­tys­käyt­tö­mie­les­sä­kin. Luon­nol­la it­sel­lään­kin on tär­keä it­sei­sar­vo, jota ei voi ra­has­sa mi­ta­ta.

Mo­ni­muo­toi­suu­den säi­lyt­tä­mi­nen on tär­ke­ää myös maan­vil­je­lyl­le. Lä­hes 90 % kuk­ki­vis­ta kas­veis­ta on ko­ko­naan tai osit­tain riip­pu­vai­sia pö­lyt­tä­jis­tä, ja noin 75 % maa­il­man vil­je­ly­kas­veis­ta on joko ko­ko­naan tai osit­tain riip­pu­vai­sia pö­lyt­tä­jis­tä. Sato heik­ke­nee, jos pö­lyt­tä­jiä ei ole riit­tä­väs­ti. Myös met­sis­tä voi tul­la pa­rem­min is­kun­kes­tä­viä nii­den muut­tu­es­sa mo­ni­muo­toi­sem­mik­si. Yk­si­puo­li­set ha­vu­puut esi­mer­kik­si ovat alt­tiim­pia kaar­na­kuo­ri­ai­sil­le ja tu­ho­lai­sil­le, kun il­mas­to läm­pe­nee.

Lo­pul­lis­ta hin­ta­lap­pua en­nal­lis­ta­mi­sel­le ei ole ole­mas­sa, mut­ta Suo­mes­sa teh­dään nyt jo pal­jon hy­viä asi­oi­ta. Meil­lä käy­te­tään noin 300 mil­joo­naa eu­roa vuo­des­sa esi­mer­kik­si ve­sien­suo­je­luoh­jel­miin. Esi­merk­ke­jä ovat Ete­lä-Suo­men met­sien va­paa­eh­toi­sen suo­je­lun Met­so-oh­jel­ma ja vir­ta­ve­sien pa­laut­ta­mi­sen Nou­su-oh­jel­ma. Hal­li­tus ai­koo käyt­tää myös 20 mil­joo­naa eu­roa Pa­lo­kin kos­kien va­paut­ta­mi­seen Hei­nä­ve­del­lä. Pa­lo­kin­kos­kis­ta on toi­vot­tu pe­las­ta­jaa su­ku­puu­ton par­taal­la keik­ku­val­le sai­maan­lo­hel­le, joka sai­si kos­kis­ta po­ten­ti­aa­lis­ta li­sään­ty­mi­sa­lu­et­ta. Var­mim­min sii­tä hyö­tyi­si Sai­maan jär­vi­tai­men.

Pal­jon hy­vää teh­dään siis jo nyt, mut­ta jos Ete­lä-Suo­men pu­rois­ta vain yk­si pro­sent­ti on luon­non­ti­las­sa, niin teh­tä­vää riit­tää. Muis­te­taan, et­tä pie­net pu­rot joh­ta­vat isoi­hin jo­kiin ja lo­pul­ta me­riin. Näin voi­si aja­tel­la myös jo­kai­sen omis­ta ke­sä­toi­mis­ta mö­kil­lä, maal­la ja ve­sil­lä. Pie­nil­lä te­oil­la ja va­lin­noil­la on vä­liä.

Tii­na Judén

pää­toi­mit­ta­ja