Analyysitehtävä susiteksteistä aiheutti somemyrskyn.
Ylioppilastutkintolautakunta YTL on valinnut Itä-Savossa ja Puumala-lehdessä 2.12.2020 julkaistun puumalalaisen Martti Laineen mielipidekirjoituksen kevään äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidonkokeen yhdeksi vertailtavaksi aineistoksi tehtävään: Susitekstien vertailua.
Sulkavan lukion yrittäjyyslinjan abiturientti Elviira Mikkonen valitsi tehtävän ja kirjoitti aiheesta analyysin.
- Kun rupesin lukemaan tehtäviä, minusta oli ihan parasta, että nyt on paikallinen teksti ja aihe, josta on paljon puhuttu. Kaikki kolme tekstiä olivat aivan erilaisia ja niitä oli kiva analysoida, Mikkonen sanoo.
Mikkonen kertoo Laineen tekstin olleen hänelle Savonlinnan maaseudulla asuvalle nuorelle lähinnä vuoropuhelua, mutta eri näkemyksen omaaville ”mitä ihmettä” -reaktion aiheuttava teksti. Vaikka tekstit nostattivat sosiaalisessa mediassa myrskyn, ne olivat Mikkosen mielestä erittäin hyvät valinnat YTL:ltä.
-Me olemme Suomessa ja meillä on kaikilla sananvapaus. Itse valitsin tämän tehtävän, koska koin saavani enemmän pisteitä tästä kahdesta lyhyemmästä tekstistä kuin yhdestä pitkästä, Mikkonen sanoo.
Tehtävässä piti tutustua kolmeen aineistoon: Francisco Sánchez Molinan yleisönosastokirjoitukseen Mitä teemme sudelle, teemme itsellemme, Martti Laineen yleisönosastokirjoitukseen Suomessa ei tarvita yhtään sutta ja asiatekstiin Suhtautuminen suurpetoihin: Susi. Asiateksti on Suurpedot-sivustolta, joka tarjoaa tekijöidensä mukaan objektiivista ja luotettavaa tietoa suurpedoista sekä auttaa elämään ja toimimaan yhdessä suurpetojen kanssa. Sivustoa toimittavat Metsähallitus, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö.
Savonlinnan maaseudulla Kiviapajalla koko lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt Mikkonen ajattelee asioita maalaisjärjellä. Hänen yo-kirjoitusten vastauksen lähtökohtana on, että kaikkea pitää analysoida pää kylmänä, eikä analyysissa ole tilaa omalle mielipiteelle. Hän myöntää kuitenkin, että susiajatuksiin vaikuttaa ihmisillä aina omat kokemukset, asuinpaikka ja kasvatus.
- On vinkeää ajatella, että lukutaidon kokeessa minä ja moni muu samanikäinen kirjoittaa tismalleen samaa yo-koetta ja vaikka tämä teksti aiheutti somessa aikamoisen myrskyn, koen että se on silmiä avaavaa monelle nuorelle. Elviira Mikkonen
-Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja niitä pitää yrittää ymmärtää, Mikkonen sanoo.
Vastatessaan Mikkosen mielessä kävi kuitenkin, vaikkei paperille päätynytkään, että susi on osa Suomen luontoa, mutta kannan on oltava sellainen, ettei siitä koidu haittaa.
-Pihasusia ei kaivata. Muistan vaahtosammuttimen kokoisena pikkutyttönä, kuinka heräsin siihen, että vanha suomenhevosemme Pamu juoksi pihalla niin, että tanner tömisi. Katsoimme perheen kanssa taskulampulla ja siellä kolme sutta jahtasi pellolla suomenhevosta. Vanhemmat säntäsivät ulos niitä hätistämään ja lähtiväthän ne sudet sieltä ja saimme hevosen talliin.
Mikkonen muistaa vieläkin sen jäätävän tunteen, kun mietti, että ne saattoivat olla edelleen lähellä. Mikkosten hevoset saavat itse päättää, ovatko pihatossa ulkona vai sisällä. Hevoset ovat aina olleet Elviiralle tosi tärkeitä.
Alustavat pisteet sekä lukutaidon, että kirjoitustaidon kokeesta on saatu, mutta Mikkonen ei vielä niiden perusteella halua kommentoida menestystään kirjoituksissa. Tällä viikolla vuorossa on fysiikka.
-Pessimistinä en ole vielä tilannut mekkoa enkä hattua. Toukokuussa vasta uskallan tanssia ”tipitiitä”. Keskitason oppilas olen ollut. En ole luonnonlahjakkuus, vaan minun on pitänyt tehdä paljon töitä, Mikkonen toteaa lukio-opinnoistaan.
YTL:n valitsema teksti julkaistiin samaan aikaan Puumala-lehdessä ja Itä-Savossa 2.12.2020. Yo-kirjoitusten lähteenä on mainittu vain maakuntalehti.
Mielipidekirjoituksen laatinut puumalalainen Martti Laine ei tiennyt YTL:n artikkelipoiminnasta ennen kuin kirjoitusten jälkeen, kun häneen oltiin yhteydessä aiheesta. Lehtitekstit ovat julkisia, eikä niiden käyttöön koeaineistona tarvita lupaa.
-Siitä alkoi melkoinen paskaryöppy tulla äidinkielen yo-kirjoitusten jälkeen, kun aihe oli someen päätynyt. Siinä alkoi tuntumaan, että mikä tässä olikaan se motiivi kirjoituksen julkaisuun. Se on minun mielipide, eikä se ole muuttunut. Enkä sitä hetkahda, sanoo Laine.
Toisaalta Laineelle tuli negatiivisen palautteen lisäksi eräältä abilta sellaistakin palautetta, että lukiossa ei sananvapaus toteudu. Kyseinen abiturientti toi esiin näkemyksen, että asioita ja äidinkielen kokeita arvostellaan aiheen, ei sen esityksen ja kirjallisen ulosannin mukaan. Jos esimerkiksi kirjoittaa kehnosti, mutta myönteisesti monikulttuurisuudesta verrattuna puolustavaan kirjoitukseen Päivi Räsäsen sananvapaudesta, niin näkökantojen kohtelu on erilainen.
Laineen mielestä mielipidetekstillä voi olla yhteiskunnallista vaikutusta, jos osaa oikein argumentoida, mihin se perustuu.
- Tätä minun näkökantaani ei moni tuo julki. Ne on vähän vaiennettu. Kyllä tämän tyyppinen ajattelu on 90- prosenttinen meidän kulmilla. Martti Laine
-En tiedä yhtään ”sudenhalaajaa”, tai sitten ne eivät vain sitä sano. Se vähän ärsyttää, kun kiihkeimmät suojelijat ovat jostain, missä eivät ole nähneetkään sutta tai etenkään eläneet niiden kanssa, Laine lisää.
Suden jäljet jäällä Puumalassa, Martti Laineen kuvaamana.
Tehtävänannossa abiturienttien piti vertailla keinoja, joiden avulla mielipideteksteissä torjutaan vastanäkemyksiä.
Laineen tekstissä keinot on lueteltu. Sudesta on hänen mielestään maaseudulla uhkaa kotieläimille ja susi aiheuttaa vahinkoja ja uhkaa turvallisuudelle sekä maaseudun elämisen kulttuurille.
-Täällä on totuttu vapauteen, mutta edellytetään, että sitä vapautta pitäisi karsia ihmiseltä ja antaa susille. Ne ei ole oikeita periaatteita, Laine toteaa.
