Tiina Judén
Metsähallituksen johtamat apukinoskolaukset saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi on saatu valmiiksi Saimaalla, ja urakan päätteeksi WWF julisti tänään tiistaina pesimärauhan. 30 vuoden jälkeen julistus sai uuden muodon, kun palkittu kirjailija Henriikka Tavi uudisti tekstin.
Erittäin uhanalaisen saimaannorpan pesimäaika koittaa helmi-maaliskuussa, jolloin kuutti syntyy emon lumikinokseen kaivamaan pesään. Ihmisen aiheuttama häiriö voi kuitenkin uhata kuutin selviytymistä. Jotta Saimaan rantakinokset muistettaisiin jättää rauhaan, WWF julisti tänään tiistaina pesimärauhan saimaannorpille.
Katso video pesimärauhasta!
Pesimärauhan julistusvideon on editoinut luontokuvaaja Ossi Saarinen (tunnetaan somessa nimellä Soosseli). Saarinen myös kuvasi videolla näkyvät apukinosmateriaalit. Norppavideot on kuvannut Juha Taskinen ja Henriikka Tavin kävi kuvaamassa Kaisa Malin.
Tavi on tarkastellut saimaannorppaa teoksissaan aiemmin, ja teksti pohjautuukin osittain librettoon, jonka Tavi kirjoitti Tiina Myllärisen sävellykseen "Pinnan alla” (2023).
– Pesimärauhan julistustekstin asu on nyt modernisoitu, mutta ydinsanoma on yhä sama: norppaa ei saa häiritä pesimäaikana, Tavi sanoo WWF:n tiedotteessa.
Tekstissä on läsnä myös norpan elämän synkempi puoli: norpan elinolot ovat huonontuneet, ja ilmastonmuutos tekee talven ja lumen tulosta epävarmaa.
– Runossa on pieniä vihjeitä siitä, että rauha julistetaan maailmassa, jossa luonto on särkyneempi, Tavi kertoo.
Tänä talvena pesimäolot Saimaalla vaihtelevat alueittain. WWF:n aluevastaavan Ismo Marttisen mukaan eteläisellä Saimaalla on lunta, mutta luonnon omat rantakinokset ovat melko pienet. Pohjoisemmassa lumitilanne on puolestaan parempi, jolloin myös pesimäedellytykset ovat paremmat.
– Tällä hetkellä tilanne näyttää norpan kannalta hyvältä, mutta tilanne voi myös muuttua, Marttinen sanoo.
Saimaannorppien pesintää on tänäkin vuonna turvattu Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimilla apukinoskolauksilla, joissa reilut 300 vapaaehtoista kolasi norpille yli 250 apukinosta ympäri Saimaata. Merkittävän osan apukinoksista tekevät paikallisista ihmisistä koostuvat ryhmät, jotka toimivat koko saimaannorpan lisääntymisalueella Pyhäselältä Suur-Saimaalle. WWF:n vapaaehtoiset kolasivat apukinoksia vastuualueillaan eteläisellä Saimaalla.