Tiina Puputti
UPM:n suunnittelemat hakkuut Rokansaaren luonnonsuojelualueella nousivat otsikoihin valtakunnallisesti, kun Greenpeace nosti asian julkisuuteen kesäkuun alussa. Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri teki vireillepanokirjelmän, mutta ely-keskus hylkäsi valituksen.
31.10.2017 Etelä-Savon ely-keskuksen päätöksellä perustetaan Hiisniemeen luonnonsuojelualue UPM-Kymmene Oyj:n omistamalle maalle. Alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan, jonka tavoite on säilyttää alueen rannat rakentamattomina ja siten saimaannorpalle suotuisina elinalueina.
Luonnonsuojelualueella on voimassa muun muassa rauhoitusmääräys, jonka mukaan siellä on kiellettyä toiminta, joka muuttaa haitallisesti alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti luonnonoloihin tai eliölajien säilymiseen.
Päätöksen mukaan alueella on metsätalouskäyttö sallittu jatkossakin. Metsien hoidossa tulee noudattaa metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuosituksia, ja ne tulee suunnitella siten, etteivät ne merkittävästi heikennä Natura 2000 -verkoston luontotyyppiä: harjumuodostumien metsäiset luontotyypit. Muutoin metsien hoidossa tulee noudattaa metsälainsäädännön periaatteita (ESAELY/933/2017).
Keväällä 2021 Saimaa Geopark saa UNESCO Global Geopark -statuksen. Rokansaari kuuluu tähän alueeseen. Geopark on yhtenäinen maantieteellinen alue, jolla on kansainvälisesti merkittävää geologista arvoa. Alueet ovat rinnastettavissa kansallispuistoihin ja Unescon maailmanperintökohteisiin.
Kesällä 2021 Etelä-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Jari Mutasen mukaan Metsähallituksen luontopalvelut teki Rokansaaren suojelualueilla luontotyyppi-inventoinnin. Sen perusteella lähes koko alue on harjumuodostumien metsäiset -luontotyyppiä. Boreaalista luonnonmetsää ei inventoinneissa löytynyt.
Keväällä 2022 UPM toimittaa hakkuusuunnitelman Etelä-Savon ely-keskukselle.
24.5.2022 UPM:n ja ely-keskuksen edustajat tekevät yhteisen maastokäynnin alueelle. Sen yhteydessä suunnitelmaa tarkennetaan. Lisäksi todetaan, että osalla harjualuetta on kiireellinen hoitohakkuun tarve, jotta harjumuodostumien metsäiset luontotyypit saadaan turvattua.
– Teemme usein asiakkaan kanssa siten, että katsotaan isommilla alueilla etukäteen suunnitelma. Siinä mietitään, onko meillä muutosehdotuksia tai voitaisiinko tehdä jotain toisin. Lisäksi tehdään yhdessä maastokäynti, kertoo ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Arto Ustinov.
– Monelta osin puusto on harjumetsien kannalta ylitiheää ja liian varjoisaa, ja siksi puuston harventaminen tai pienaukotus olisi harjuluontotyypille eduksi. Maastokäynnin jälkeen ely-keskus ilmoitti, että suunnitellut hakkuut on tehty harjumetsät -luontotyyppi huomioiden, palaa tähän ely-keskuksen Mutanen Länsi-Savon Lukijalta -palstalla 10.6.2023.
21.2.2023 Puumalan kunta myöntää UPM:lle maisematyöluvan, jonka mukaan suunnitellut hakkuut voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti. Niissä on noudatettava luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä (31.10.2017), eikä toimenpiteistä saa johtua maiseman turmeltumista.
UPM:n hakemuksessa ilmoitetaan, että alueelle suunnitellaan metsänhoidollisia hakkuita, kuten ensiharvennusta ja harvennus/poimintahakkuita. Lisäksi osa on metsän uudistamiseen tähtääviä hakkuita siten, että metsikössä säilyy peitteisyyttä (suojus/siemenpuuhakkuu). Osa niistä tehdään kaistalehakkuuna tai ylispuuhakkuuna, missä tukkipuusto poistetaan luontaisesti syntyneen taimikon päältä.
– Metsän uudistamisen tavoite on taimettuminen. Toiveena on, että vanhan puuston alle syntyisi luontaisesti uutta taimikkoa, mutta näin ei ole käynyt. Ely:n väen kanssa sitä pohdittiin ja tultiin siihen tulokseen, että valo ei riitä männyn luontaiseen uudistumiseen tällä alueella. Syynä on ilmansuunta, joka ei luo riittäviä valo-olosuhteita taimettumiselle. Tämän vuoksi kyseiset kuviot ovat hakkuusuunnitelmassa kaistalehakkuuna, mikä tarkoittaa käytännössä avohakkuuta pienialaisella tai muodoltaan kapealla kuviolla. Valo-olosuhde saadaan näin riittäväksi sille, että alueelle syntyy uusi mäntytaimikko niin, että kuvion ympärillä oleva puusto siementää sen, tarkentaa suunnitelmaa UPM:n metsäasiantuntija Kati Seppänen.
UPM ilmoittaa hakemuksessa, että se noudattaa FSC-sertifioinnin vaatimuksia hakkuissa. Lisäksi se ilmoittaa huomioivansa alueen erityispiirteenä olevan harjumaaston, jossa valoisuutta lisätään harventamalla paikoin epätasaisesti, jotta luodaan paahdelajistolle suotuisia olosuhteita. Pienalaiset suot, kalliometsät ja rannat jäävät käsittelyn ulkopuolelle.
28.4.2023 UPM jättää metsäkäyttöilmoituksen metsäkeskus.fi:n palveluun.
4.5.2023 UPM:n metsänkäyttöilmoitus tulee tiedoksi ely-keskukselle.
– Metsänkäyttöilmoituksen jälkeen UPM tarkensi, että julkisen keskustelun keskiössä olleiden kuvioiden käsittelytapa on aiemman suunnitelman mukaisesti poimintahakkuu, eikä ylispuun poisto, sanoo Mutanen.
– Keskustelua herättäneessä hiekkarannan läheisyyden poimintahakkuussa poistetaan vain yksittäisiä runkoja sieltä täältä, tarkentaa UPM:n Seppänen.
30.5.2023 Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen nostaa UPM:n hakkuusuunnitelman esiin Twitterissä ja blogissaan.
– Sen lisäksi, että Rokansaari on hieno matkailukohde, sisältyy se muutama entistä maatalouskäytössä ollutta aluetta lukuun ottamatta Natura 2000 -suojeluohjelmaan. Nämä metsät on merkitty suojelutilastoissa luokkaan 1B, “suojellut metsät”, jossa “varovaiset hakkuut” ovat sallittuja. Käytännössä hakkuita ei ole rajoitettu mitenkään, ja niinpä UPM:n suunnitelmat ovat aivan tavallista tehometsätaloutta kaikkine hakkuutapoineen, kirjoittaa Liimatainen blogissaan.
2.6.2023 Helsingin Sanomat kirjoittaa aiheesta.
4.6.2023 YLE uutisoi asiasta.
2.6.2023 Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piiri ry tekee ely-keskukselle vireillepanon Rokansaaren Natura-alueiden hakkuiden estämiseksi ja suojelun kohteena olevien luonnonarvojen turvaamiseksi.
Sen mukaan useisiin hakkuisiin suunnitellut kuviot täyttävät piirin saamien tietojen mukaan suojeltavien luontotyyppien kriteerit (boreaalinen luonnonmetsä). Lisäksi harjumuodostumien metsäiset -luontotyyppiä on paljon laajemmin kuin Natura hoito- ja käyttösuunnitelma antaa ymmärtää. Piirin mukaan ilmoitettuja metsäkäyttötoimia ei voida suojelupäätösten perusteella toteuttaa ilman Natura -arviota.
8.6.2023 Etelä-Savon ely-keskus hylkää vireillepanokirjelmän vaatimukset, koska luonnonsuojelualueen perustamissopimuksessa on sallittu metsien hoito ja käsittely. Kesällä 2021 Metsähallituksen tekemän luontotyyppi-inventoinnin perusteella lähes koko kiinteistö on harjumuodostumien metsäiset -luontotyyppiä. Boreaalista luonnonmetsää ei inventoinneissa ole löytynyt. Ely-keskuksella oli 24.5.2022 maastokäynnillä luontotyyppitiedot käytössä, ja se totesi inventointitiedon olevan ajantasaista.
Lisäksi luontotyypin harjumetsät tila on Suomessa luontodirektiivin viimeisimmän raportoinnin perusteella epäsuotuisa, ja harjumetsillä on valtakunnallisesti merkittävä hoito- ja ennallistamistarve. Lietveden Natura-alueen tila-arviossa harjumetsien hoidolle on kirjattu merkittävä lisätarve. Siksi ely-keskuksen tulee Lietveden Natura 2000 -alueella edistää harjumetsien tilaa parantavia toimenpiteitä, eikä sillä ole perusteita kieltää kiinteistön 623-436-1-7 hakkuita, jotka todennäköisesti ovat harjuluontotyypille edullisia. Luonnonsuojelulain tai luontodirektiivin 6 artiklan perusteella Natura-arviointia ei tarvita toimenpiteistä, jotka ovat alueen hoidon ja käytön perusteella tarpeellisia (ESAELY/822/2023).
9.6.2023 Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva, valtuuston puheenjohtaja Matti Viialainen, ja ympäristösihteeri Timo Hämäläinen vierailivat Rokansaaressa UPM:n edustajien kanssa.
– Meillä on lainsäädäntö ja meidän on voitava luottaa siihen. Toiminnan tulee olla ennustettavaa elinkeinonharjoittajille, sanoo Kuuva.
– Puumalassa on eniten metsäalan yrityksiä ja se on meillä tärkein elinkeino. Matkailu on toinen, ja näiden rinnakkaiselo on yhteen sovittelua, hän jatkaa.
17.–18.6.2023 Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin kutsumana Rokansaaressa vierailevat metsätalousinsinööri ja luontokartoittaja Jyri Mikkola sekä Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen. Heidän mukaansa alueella on boreaalinen luonnonmetsä -luontotyyppiä.
19.6.2023 Greenpeacen Liimataisen mukaan järjestö ottaa kantaa Rokansaaren hakkuusuunnitelmaan, koska saari on erityiskohde. Sillä on virkistyskäyttöarvoa ja se on tilastoitu suojelluksi metsäksi. Järjestö seuraa tilannetta ja pitää asiaa esillä.
– Jos hakkuut alkavat, menemme estämään ne paikan päälle, sanoo Liimatainen.
21.6.2023 Etelä-Savon luonnonsuojeluliiton piirin toiminnanjohtaja Heikki Härkösen mukaan yhdistyksen hallitus menee tutustumaan Rokansaareen. Lisäksi heillä on hallituksen kokous torstaina 29.6., jolloin käsitellään sitä, tekeekö yhdistys valituksen ely-keskuksen päätöksestä.
21.6.2023 UPM:n metsäasiantuntija Seppänen ja ympäristöpäällikkö Tuomas Kara kertovat, että UPM:n osalta kaikki on nyt pysähdyksissä. Elyn päätöksen valitusaika umpeutuu 15.7.2023, eikä sitä ennen tapahdu mitään.
– Olemme käyneet keskusteluja Etelä-Savon piirin kanssa ja seuraamme, miten se toimii tästä eteenpäin. Sitten mietitään jatkoa, toteaa Kara.