Tii­na Judén

Val­to­lan tuu­li­myl­ly ja rii­hi si­jait­se­vat Kan­ta­tie 62:n var­rel­la Liet­ve­den­tie 583 koh­dal­la. Van­hat pe­rin­ne­ra­ken­nuk­set py­säyt­tä­vät edel­leen ohi­kul­ki­joi­ta ja vii­me vii­kol­la koh­de oli en­tis­tä suu­rem­pi näh­tä­vyys, kun tuu­li­myl­lyn pä­re­kat­toa uu­sit­tiin ja ter­vat­tiin.

Tuu­li­myl­ly on pit­kä­nurk­kai­nen var­vas­myl­ly, jos­sa var­pai­den si­jaan on ohuis­ta hir­sis­tä sal­vot­tu alas­päin le­ve­ne­vä ja ki­vil­lä täy­tet­ty hir­si­ark­ku. Sa­tu­la­ka­ton kat­tee­na myl­lys­sä on ol­lut pe­rin­tei­nen päre ja ruo­de­lau­doi­tuk­sen al­la tuo­hi.

– Yk­sin­ker­tai­set mie­het te­ke­vät kol­min­ker­tais­ta pä­re­la­don­taa, vit­sai­li ka­ton uut­ta pin­taa ra­ken­ta­nut Ant­ti Ka­sa­nen.

Kä­si­työ­läi­si­nä työs­ken­te­li­vät Kai­vuu­pal­ve­lu Ti­man­tin Timo Kruu­se ja Ant­ti Ka­sa­nen, joi­den etu­ni­mis­tä fir­man nimi-idea on syn­ty­nyt. Pe­ri­mä­tie­don vä­lit­tä­ji­nä mu­ka­na tou­hu­si­vat myös Es­ko Husu ja Hem­mo Au­vi­nen. Ka­sa­nen, Husu ja Au­vi­nen ovat kaik­ki vai­kut­ta­neet pit­kään myös Puu­ma­la-Seu­ran hal­li­tuk­ses­sa, Au­vi­nen myös seu­ran pu­heen­joh­ta­ja­na.

Au­vi­nen on teh­nyt elä­män­sä ai­ka­na pal­jon mui­ta­kin ra­ken­nus­hom­mia kuin pä­re­kat­to­ja, mut­ta nii­tä­kin use­am­pia. Husu on teh­nyt pä­reis­tä ve­ne­kuu­rin ka­ton ja Ka­sa­nen vit­sai­li teh­neen­sä niis­tä ai­na­kin pos­ti­laa­ti­kon kan­nen ja nyt tuu­li­myl­lyn ka­ton.

– Se on ai­na­kin tie­det­tä­vä, mi­ten päin tuo päre lai­te­taan, mut­ta ei se mi­tään eri­tyi­sop­pia ole. Kyl­lä sen op­pii te­ke­mään. Isä­ni Pau­li Au­vi­nen an­toi opin mi­nul­le. Hän oli pä­reen­te­ki­jä, Au­vi­nen ker­toi.

Puut, jois­ta pä­reet on teh­ty ovat pe­räi­sin Sep­po Lem­pi­äi­sen met­säs­tä ja pä­re­höy­läs­tä. Es­ko Husu lah­joit­ti ne Puu­ma­la-Seu­ral­le.

Van­haa kat­toa pur­ka­es­sa ra­ken­ta­jat huo­ma­si­vat, et­tä räys­täs­lau­dat ja pää­ty­lau­dat pi­tää uu­sia. Ma­te­ri­aa­lit saa­tiin no­pe­as­ti pai­kal­li­sel­ta När­hin sa­hal­ta.

– Pä­re­nau­lo­jen pi­tää ol­la ohui­ta, jot­ta ne ei­vät hal­kai­se pä­ret­tä. Li­säk­si nau­lo­jen tu­lee jää­dä ai­na li­mit­täin tu­le­van pä­reen al­le, jot­ta ne ei­vät näy, ei­vät­kä ruos­tu, Husu muis­tut­taa Ka­sas­ta, jol­la on iso laa­tik­ko so­pi­via nau­lo­ja.

Ka­sa­nen ra­ken­taa maa­han näy­te­pä­re­kat­toa kau­niis­ti li­mit­täin. Maas­sa­kin kä­si­työ näyt­tää haas­teel­li­sel­ta, mut­ta kun toi­min­ta nos­te­taan noin vii­den met­rin kor­keu­teen pel­lon ylä­puo­lel­le, niin te­ki­jöil­le pi­tää to­del­la nos­taa hat­tua.

Pä­re­kat­to val­mis­tui kah­des­sa päi­väs­sä ja lo­puk­si sen suo­jak­si ve­det­tiin ve­ne­ter­vas­ta, pel­la­va­öl­jys­tä ja tär­pä­tis­tä teh­ty seos, joka saa­tiin han­kit­tua lä­hel­tä, SaV Yachts Oy:n Vil­le Sar­vel­ta.

– Pä­re­ka­ton poh­ja­työ vaa­ti pal­jon oi­kai­su­töi­tä, jo­ten hom­ma ei men­nyt­kään ihan räp­pää­mäl­lä. Pä­rei­tä val­ka­tes­sa meni myös pal­jon ai­kaa, ker­taa Ka­sa­nen ko­ke­muk­si­aan.

Ter­vaus an­taa ka­tol­le li­sä­vuo­sia, ja sen te­ke­mi­nen kävi Ka­sa­sen mu­kaan su­ju­vas­ti. Pä­rei­tä piti kui­ten­kin ha­kea vä­lil­lä li­sää ja pie­ni pro­je­ki oli ko­ko­nai­suu­te­na haas­ta­va.

Ka­sa­sen mie­les­tä pä­re­kat­to voi­si toi­mia edel­leen hy­vin myös ny­ky­a­jan pie­nis­sä ran­ta­ra­ken­nuk­sis­sa.

– Nyt uu­si pä­re­kat­to on kuin prons­sia, to­del­la kau­nis ja hy­vän­nä­köi­nen. Ter­vaus an­toi upe­an lop­pu­si­lauk­sen, mut­ta sii­vi­kon pää­dys­sä oli haas­teel­lis­ta työs­ken­nel­lä, Ka­sa­nen myön­tää.

Tuu­li­myl­lyn ko­neis­to on säi­ly­nyt ja hir­si­run­gos­sa on usei­ta käy­tö­nai­kai­sia auk­ko­ja. Rii­hi on ank­ku­roi­tu maa­pe­rään.

Nii­ni­saa­res­ta en­sin Mau­no­lan ky­lään ja siel­tä ny­kyi­sel­le pai­kal­leen lä­hel­le Sul­ka­va-Sa­von­lin­na-ris­teys­tä siir­ret­ty tuu­li­myl­ly on ra­ken­net­tu vuon­na 1859. Au­vi­sen ker­to­man pe­ri­mä­tie­don mu­kaan myl­lyyn on ai­ka­naan myös me­neh­ty­nyt yk­si hen­ki­lö jää­ty­ään myl­lyn rat­tai­den vä­liin. Ra­ken­nuk­sis­sa on toi­mi­nut ai­na­kin 1980-lu­vul­la yk­si­tyi­nen ko­ti­mu­seo. Ny­ky­ään ra­ken­nuk­set ovat Puu­ma­la-Seu­ran omis­tuk­ses­sa, vaik­ka ne si­jait­se­vat ra­sit­tee­na lä­hei­sen ti­lan ton­til­la.