Hen­gi­tys kiih­tyy, ja­lat löy­tä­vät ryt­min­sä ja vauh­ti kas­vaa. Juok­se­mi­ses­sa on jo­tain al­ku­kan­tais­ta. Tar­ve pääs­tä liik­keel­le, no­peut­taa tah­tia ja an­taa jal­ko­jen vie­dä. Jos­kus juos­taan niin ko­vaa kuin pääs­tään. Jos­kus hil­jem­paa, vain hen­gi­tys­tä kuun­nel­len. Jos­kus juos­taan kar­kuun, jos­kus jo­tain koh­ti. Ja par­haim­mil­laan juok­se­mi­nen tun­tuu yk­sin­ker­tai­ses­ti hy­väl­tä.