Tiina Judén
Liikenne ja viestintäministeri Lulu Ranne on vastannut toistamiseen kansanedustaja Vesa Kallion toiseen kirjalliseen kysymykseen viime perjantaina. Kallio tarkensi kysymystään kysyen toimenpiteitä, miten hallitus aikoo turvata paikallislehtien ja muun paikallisen uutisoinnin toimintaedellytykset esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti alueilla, joilla vaihtoehtoisia jakelijoita ei ole, ja joissa Postin jatkuvat hinnankorotukset uhkaavat tehdä paikallislehdistä taloudellisesti kannattamattoman.
Vastauksessaan Lulu Ranne sanoo tylysti, että postipalveluja koskevasta lainsäädännöstä vastaava liikenne- ja viestintäministeriö ei toimivaltansa puitteissa voi puuttua postiyritysten markkinaehtoisen toiminnan hinnoitteluun tai muuhunkaan liiketoimintaan.
”Vaikka Suomessa sanomalehtien liiketoiminta on edelleen riippuvaista paperisista sanomalehdistä, etenee digitalisaatio nopeasti. Murros aiheuttaa tarpeen arvioida, turvataanko paikallinen uutistoiminta tulevina vuosina nykyisenkaltaisella sanomalehtijakeluun myönnettävällä tuella vai muilla toimenpiteillä, jotka edistävät ennen kaikkea journalistista työtä ja paikallisen uutistoiminnan digitaalista siirtymää, sanoo Ranne vastauksessaan.
Ranne vetoaa myös tukiohjelmien suunnitteluun ja valmisteluun, joissa tulee huomioida EU:n valtiontukisäännöt, joiden mukaan yrityksille myönnettävät valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä.
- Vastaus on tuttua Rannetta. Ministeri käyttää kolme sivua selittääkseen, miksi mitään ei voida tehdä. Mutta ei sanaakaan siihen, mitä hallitus aikoo tehdä. Jos paikallisjournalismi on hänen oman aiemman lausuntonsa mukaan demokratian kannalta välttämätöntä, pelkkä ongelmien luetteleminen ei riitä. Nyt tarvittaisiin tekoja, mutta niitä ei Ranteelta näytä löytyvän. Voidaan kysyä, onko ministeri ja ministeriö käyttäneet kaikki keinot niin kansallisesti kuin EU:n osalta paikallisuutisten turvaamiseksi? Nyt johtopäätös näyttää vahvasti siltä, että ei ole, kommentoi Vesa Kallio.
Myös toimituksissa herää kysymys, eikö Ruotsi, Norja ja Tanska elä tässä samassa EU-lainsäädännössä? Niissä valtion tukea tulee kaupallisille sanomalehdille kuitenkin reippaasti. Esimerkiksi Norjan valtion mediatukijärjestelmä perustuu suoriin valtionavustuksiin ja epäsuoraan verotukeen, joiden tavoitteena on turvata paikallinen ja valtakunnallinen moniäänisyys sekä estää paikallisten lehtimonopolien syntyminen. Tukia hallinnoi poliittisesta päätöksenteosta riippumaton Norjan mediaviranomainen.
Tuotantotuki on Norjan merkittävin suora lehdistötuki, ja sen piirissä on vuosittain noin 160 uutismediaa.
Tuotantotuki kohdistuu pääasiassa pienille paikallislehdille sekä niin sanotuille kakkoslehdille eli sellaisille lehdille, jotka eivät ole oman ilmestymisalueensa markkinajohtajia.


