Tiina Judén
Mikkelin Uutta elämää -toimintakeskuksella järjestettiin viime torstaina eduskuntavaaliehdokkaiden paneelikeskustelu, jonka koolle kutsujana oli vihreiden eduskuntavaaliehdokas Miisa Mink. Aiheena oli ”Kui sitä voi oikkei rakasta rätei ja lumpui? - Poistotekstiileistä potkua aluetalouteen. Muut panelistit olivat kokoomuksen ehdokas ja Mikkelin kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja työterveyshuollon erikoislääkäri Oskari Valtola ja keskustan ehdokas yhteiskuntatieteiden kandidaatti sekä kansanedustajien Katri Kulmunin ja Joonas Köntän avustaja Laura Hämäläinen.
Kestävän kehityksen ja tekstiilien toisen elämän puolesta puhumassa oli kiertotalouden huippuosaajia, kuten Suomen Tekstiili ja muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski, joka kertoi, että tutkimusten mukaan uudistuva tekstiili- ja muotiala voi luoda yli 1,2 miljardin euron investoinnit ja noin 17 000 uutta työpaikkaa sekä maailmanlaajuisesti vahvistuneen maineen Suomelle kestävän kehityksen johtavana maana. Tekstiili ja muoti ry:llä on yhteensä 241 jäsentä kuudelta eri toimialalta. Näitä ovat vaatteet ja asusteet, tekniset ja terveydenhuolto, sisustus- ja kodintekstiilit, langat, kankaat, värjäys, viimeistely, suoja ja työvaatteet sekä palvelut. Puumalalainen Saimas Spinnery on yhdistyksen uusinpia jäseniä.
– 85 prosenttia poistotekstiileistä tulee kotitalouksilta, joten olisi hullua heittää ne menemään. Haluankin esittää panelisteina oleville kansanedustajaehdokkaille kysymyksen, miten Suomi saadaan tekstiilien arvokeskustelun keskiöön, niin, ettei Suomi jää tekstiilikuituasioissa Pohjolan Vietnamiksi, vaan kehittää niistä hyvin brändättyjä tuotteita, Niinikoski kysyi.
Samalla hän ehdotti, että tekstiili- ja muotialan strateginen kasvuohjelma kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.
– Olen ollut mukana pienten tekstiilialan yritysten tuotekehittelyssä ja toiminnan rahoituksessa piensijoittajana, mutta ainakaan vielä ne ei ole breikanneet isosti. Eco Sairila on kuitenkin yksi maailman moderneimmista vedenpuhdistuslaitoksista. Lisäksi Mikkelissä on diplomi-insinöörikoulutusta ja Xamkin Mekstiili-hanke, Oskari Valtola tiivistää.
Miisa Mink on perustanut vuonna 2005 Suomeen merkittävän Design-toimiston nimeltä Tango. Kahdessa vuodessa se kasvoi Suomen suurimmaksi design-toimistoksi ja yritys perusti toimistot Brysseliin sekä Moskovaan. Nyt Tangoa ei enää ole, mutta Mink on ollut rakentamassa muun muassa Nesteen asemien, Valion ja Alkon brändejä. Minkin sukujuuret ovat Juvalla, Partalansaarella, mutta hän on asunut suurimman osan elämästään Euroopassa, viimeksi ja edelleen osaksi Lontoossa.
– Peräänkuulutan koulutusta ja arvoja, kuten Saimaa ja puhtaus, johon sopii hienosti kiertotalous. Pitää tehdä valintoja ja siitä eivät kaikki tykkää. Tarvitaan systemaattisia toimia ja tekoja kohti näitä arvoja. Siitä lähtee positiivinen kierre liikkeelle, sanoo Miisa Mink.
Kolmantena panelistina ollut Laura Hämäläinen muistuttaa, että Etelä-Savoon kuuluu vahvasti tarina ruoka, metsä ja vesi.
– Saimaa Gastronomiassa on haettu tällaista korkean jalostuksen brändiä ja keskustelu tekstiilien osalta istuu tähän hyvin. Meillä on globaali haaste. Olemme kaikki innostuneita asiasta. Puolueilla on yhteinen parlamentaarinen näkemys ja siitä päästään kohti ratkaisuja, toteaa Laura Hämäläinen.
Keskustelussa sivuttiin myös kokonaiskiertotalousjärjestelmää. Miisa Mink kyseenalaisti ajattelumallin, jossa ajatellaan aina ensin neitseellisten tuotteiden hankintoja.
– Voitaansiiko ajatella, mitä saadaan kiertotalouden kautta. Ilmastoasioissa painostetaan vihreään harppaukseen tyyliin sähköautot kaikille, mutta jos laskettaisiin kokonaispäästöjä sen sijaan, että pohditaan vain uusia härpäkkeitä. Tämä on iso himmeli ja ärsyttää, kun yksinkertaistetaan neitseellisiä ratkaisuja tähän ilmastohommaan, hän sanoo.
Myös Valtola on sitä mieltä, että sitä saadaan mitä mitataan.
– Keskustelusta jää huomiotta asiat, jotka oikeasti myös vaikuttavat. Esimerkiksi polttomoottoriajoneuvojen täyskielto vie 0-päästöisen biokaasuauton mahdollisuudet pois, Valtola huomauttaa.
Laura Hämäläisen mielestä vaatehuoltoon on kannustettava ja niiden saavutettavuusmahdollisuuksia on lisättävä.
– Miten edullista on käydä suutarilla tai vaikka Sokoksella korjauttamassa revennyt pusakka, muistuttaa Valtola.
Mink kertoo, että Englannissa vaatehuolto ja sen saavutettavuus on tehty mahdollisimman helpoksi.
– Reach Story hakee korjattavat vaatteet ovelta ja tuo takaisin ehjinä, Mink kertoo.
Marja-Liisa Niinikoski kertoo, että kiertotalouden malleja on monenlaisia ja Suomessa kuluttajalta kuluttajalle malleja on ainakin Luhdalla, Marimekolla ja Reimalla. Kuluttajat käyttävät myös ilmaisia kierrätysalustoja, kuten Facebook tai Tori.fi käytettyjen tavaroiden ja vaatteden myyntiin ja ostamiseen.
