Tii­na Judén

Pirt­ti­mä­en en­ti­nen van­hain­ko­ti ra­pis­tuu sur­ke­al­la ta­val­la. Se näyt­tää ulos­päin lä­hin­nä kum­mi­tus­ta­lol­ta. Avo­nais­ten ovien ja ik­ku­noi­den vuok­si au­ti­o­ta­lon si­säl­lä len­näh­tää le­pak­ko. Si­sä­pin­nat kuo­riu­tu­vat ka­rul­la ta­val­la kat­toa, sei­niä ja lat­ti­oi­ta myö­ten.

Kun­nal­lis­ko­din lo­pe­tet­tua toi­min­tan­sa Pirt­ti­mä­en alu­eel­la vil­jel­tiin Puu­ma­la-seu­ran ar­kis­ton mu­kaan yrt­te­jä vuo­des­ta 1984 vuo­teen 1998. Yrt­tien vil­je­lyyn liit­tyi myös Hel­sin­gin yli­o­pis­ton vil­liyrt­tip­ro­jek­ti.Vii­mek­si 2000-lu­vun al­ku­puo­lel­le saak­ka per­he­ko­ti­na toi­mi­neen ra­ken­nuk­sen keit­ti­ös­tä on re­vit­ty la­vu­aa­rit ir­ti, tai sit­ten ne ovat pu­don­neet it­sek­seen.

Par­vek­keet ovat ro­mah­ta­mis­vaa­ras­sa, mut­ta niis­tä avau­tuu hie­no nä­ky­mä län­teen, Sai­maan Haa­pa­se­läl­le. Sa­mal­la suun­nal­la, Ke­ri­nie­men ta­ka­na on oli­gark­ki Igor Ka­sa­je­vin ra­ken­nut­ta­ma, val­ti­on toi­mes­ta jää­dy­tet­ty, val­ta­kun­nan uu­ti­siin­kin pääs­syt Ko­ta­saa­ri kiin­teis­töi­neen ja he­li­kop-

te­ri­kent­ti­neen. Ko­ta­saa­ri si­jait­see Suo­men si­sä­ve­sien suu­rim­man sy­vä­väy­län var­res­sa. Saa­rel­la jär­jes­tet­tiin mit­ta­va vi­ra­no­mai­so­pe­raa­tio mar­ras­kuun alus­sa 2023.

Huh­ti­kuun 8. päi­vä vuon­na 2015 ”Pirt­ti­mä­en kar­ta­non” tila 6,6 heh­taa­rin maa-alu­ei­neen siir­tyi ve­nä­läi­sen vuon­na 1970 syn­ty­neen Vla­di­mir Liu­bo­mi­ro­vin ni­miin. Kaup­pa­hin­ta kiin­teis­töl­le oli 195 000 eu­roa.

Liu­bo­mi­ro­vil­la on kak­sois­kan­sa­lai­suus ja hän omis­taa myös To­ri­ko Oy:n, jol­la vii­si vuon­na 2006 ra­ken­net­tua hu­vi­laa. Ko­ro­na­pan­de­mi­an jäl­keen niis­sä ei kui­ten­kaan ole näh­ty tu­ris­te­ja. Kar­ta­non omis­ta­jaa ei ole näh­ty Puu­ma­las­sa kos­kaan.

Net­ti­si­vuil­la to­ri­ko-vil­la­ge.com esi­tel­lään mök­ke­jä, joi­hin mah­tuu ma­joit­tu­maan yh­teen­sä noin 42 hen­ki­löä. Ne ovat 80:n ja 100 ne­li­ön yk­kös­luo­kan hir­si­mök­ke­jä.

Mök­ke­jä ei kui­ten­kaan voi vuok­ra­ta, sil­lä verk­ko­si­vus­tol­la ei ole sel­kei­tä yh­teys­tie­to­ja. Kun yh­teys­tie­dot löy­ty­vät kier­to­teit­se, ei­vät pu­he­lin­nu­me­ro tai in­fo-säh­kö­pos­ti ole käy­tös­sä.

To­ri­ko Oy:n hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja on Juk­ka Pit­ko­nen. Hän tie­tää, et­tä mö­kit ovat tyh­jil­lään, sil­lä hän hoi­taa Liu­bo­mi­ro­vin asi­oi­ta hoi­ta­van hal­li­tuk­sen jä­se­nen Ser­gei Ma­tius­hin työ- ja oles­ke­lu­lu­pa-asi­oi­ta. Ma­tius­hin huol­taa ra­ken­nuk­sia ja pi­ho­ja.

Liu­bo­mi­ro­vil­la on Pit­ko­sen mu­kaan lo­ma­koh­tei­ta ym­pä­ri Eu­roop­paa ja hän on me­nes­ty­nyt mo­nis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä pur­jeh­dus­kil­pai­luis­sa.

– Liu­bo­mi­rov ei ole EU:n pa­ko­te­lis­toil­la. Ho­tel­li­a­han hän sii­hen suun­nit­te­li. To­te­si kai sen kui­ten­kin tu­le­van lii­an kal­liik­si, kos­ka oli niin huo­nos­sa kun­nos­sa, Pit­ko­nen to­te­aa.

Pit­ko­nen ei ole kos­kaan ta­van­nut Liu­bo­mi­ro­via.

– Ker­ran en­nen ko­ro­naa mi­nut pyy­det­tiin sin­ne mö­keil­le. Siel­lä oli Pie­ta­ris­ta pu­vut pääl­lä po­ruk­kaa, mut­ta Vla­di­mir il­moit­ti, et­tei tu­le­kaan, Pit­ko­nen sa­noo.

”Pirt­ti­nie­men kar­ta­non” kau­pat syn­tyi­vät vuo­si Ve­nä­jän te­ke­män Kri­min val­loi­tuk­sen jäl­keen.

Ve­nä­jän val­ti­ol­li­nen kaa­su­yh­tiö Gazp­rom jär­jes­tää pur­jeh­dus­kil­pai­lu­ja ja Liu­bo­mi­rov oli vuon­na 2014 Gazp­rom Swan 60 luo­kan pu­heen­joh­ta­ja ja ky­sei­sen ki­san maa­il­man­mes­ta­ri.

Vuon­na 2018 hän toi­mi esi­mer­kik­si Pie­ta­rin pur­jeh­dus­seu­ran kom­mo­do­ri­na ja voit­ti jouk­ku­een­sa Lord of the Sail kans­sa Nord Stream Race -ki­san. Sa­mais­ta ki­saa hän oli it­se pe­rus­ta­mas­sa vuon­na 2012.

Nord Sream Race -avo­me­ri­kil­pai­lun ta­voit­teen voi mää­ri­tel­lä ki­san vi­ral­li­sel­la tun­nus­lau­seel­la, ”Yh­dis­te­tään Itä­me­ren alue ur­hei­lun kaut­ta”.

Suo­men jouk­kue si­joit­tui sa­mas­sa ki­sas­sa nel­jän­nek­si.

Nord Stream II oli myös Gasp­ro­min pro­jek­ti. Gazp­rom omis­taa 51 pro­sent­tia New Eu­ro­pe­an Pi­pe­li­ne AG -pro­jek­tiyh­ti­ös­tä ja vii­si muu­ta eu­roop­pa­lais­ta ener­gi­ayh­ti­ö­tä ku­kin 9–10 pro­sent­tia.

Put­ki val­mis­tui syk­syl­lä 2021 ja se täy­tet­tiin 300 mil­joo­nal­la kuu­ti­o­met­ril­lä kaa­sua, mut­ta 10 mil­jar­din kaa­su­put­kea ei kos­kaan otet­tu käyt­töön. Hel­mi­kuus­sa 2022 Vla­di­mir Pu­tin lä­het­ti so­ta­jouk­ko­ja Itä-Uk­rai­nan se­pa­ra­tis­ti­a­lu­eil­le. Kaa­su­put­ki­han­ke kes­key­tet­tiin vas­ta­lau­see­na Ve­nä­jän toi­mil­le Uk­rai­nas­sa.

Syys­kuus­sa 2022 sekä Nord Stream- et­tä Nord Stream 2 -put­kis­sa ha­vait­tiin vuo­to­ja ja to­det­tiin, et­tä kaa­su­put­ket ovat ta­hal­li­ses­ti rä­jäy­tet­ty. Syyl­li­sek­si epäil­tiin val­ti­ol­lis­ta ta­hoa tai si­vii­li­toi­mi­jaa.

Vla­di­mir Liu­bo­mi­ro­vis­ta ei löy­dy mi­tään tie­toa in­ter­ne­tis­tä vuo­den 2018 jäl­keen. So­me­ka­na­vil­la ei ole seu­raa­jia, ei­kä jul­kai­su­ja. Löy­däm­me seit­se­män tä­män ni­mis­tä Ins­tag­ramp­ro­fii­lia, jois­ta mis­tään ei sel­vin­nyt mi­tään, sil­lä niis­tä suu­rin osa oli tyh­jiä. Yh­des­sä niis­tä oli 8 seu­raa­jaa ja 0 jul­kai­sua. Toi­ses­sa 13 seu­raa­jaa ja nol­la jul­kai­sua. Ai­no­as­taan yh­des­sä oli yk­si jul­kai­su, mut­ta kuva on epä­sel­vä, ei­kä sii­tä tun­nis­ta ke­tään. Kil­pa­pur­jeh­ti­jan me­nes­tyk­ses­tä ei siis löy­dy so­me­päi­vi­tyk­siä, ei­kä muu­ta tie­toa vii­me vuo­sil­ta.

Nous­taan­pa kui­ten­kin ta­kai­sin Pirt­ti­mä­el­le, joka on yk­si Puu­ma­lan kor­keim­pia koh­tia eli 112 met­riä me­ren­pin­nas­ta. Se on his­to­ri­al­li­nen paik­ka, sil­lä Py­hä­jär­ven il­ma­val­von­ta-ase­ma siir­tyi 13.3.1940 kun­nal­lis­ko­din ra­ken­nuk­seen, jos­sa se aloit­ti toi­min­tan­sa 25.4.1940. Pirt­ti­mä­ki on osa Sal­pa­lin­jan puo­lus­tus­ket­jua, jon­ka ra­ken­ta­mi­nen aloi­tet­tiin 1940. Alu­eel­la si­jait­see kent­tä­lin­noi­tet­tu­ja tyk­ki­a­se­mia.

Paik­ka on mai­nit­tu myös Poh­jan so­dan (1700 – 1721) ai­kai­ses­sa lu­et­te­los­sa rust­hol­li­na eli rat­su­ti­la­na sekä pos­ti­ta­lo­na. Rust­hol­lit oli­vat pi­tä­jän vau­raim­pia ta­lo­ja, joi­den vel­vol­li­suus oli va­rus­taa rat­su­mies ja he­vo­nen so­ta­käyt­töön. Paik­ka lii­te­tään myös Kus­taan so­taan, sil­lä elo­kuus­sa 1789 evers­ti­luut­nant­ti Gri­pen­ber­gin joh­ta­mat 1200 mies­tä hyök­kä­si­vät Pirt­ti­mä­es­tä va­paut­ta­maan Puu­ma­lan kir­kon­ky­lää. Hyök­käys epä­on­nis­tui ja jouk­ko ve­täy­tyi ta­kai­sin Pirt­ti­mä­keen, mis­sä osas­ton pää­o­sa viet­ti seu­raa­van tal­ven. Epä­var­maa on, on­ko on­ko ku­nin­gas Kus­taa III vie­rail­lut Pirt­ti­mä­el­lä käy­des­sään Puu­ma­las­sa lo­ka­kuus­sa 1789. Ai­na­kin hän on kul­ke­nut Pirt­ti­mä­el­lä kul­ke­van tien kaut­ta.

Pirt­ti­mä­en tais­te­lut käy­tiin ke­vääl­lä 1790. Tais­te­luis­sa kuo­li 140 suo­ma­lais­ta ja vah­vis­ta­ma­ton mää­rä ve­nä­läi­siä. Pirt­ti­mä­en hau­taus­maa on il­mei­ses­ti Kus­taan so­dan ai­kai­nen. Suul­li­sen tie­don mu­kaan myös hau­ta­laat­ta tai tais­te­lun muis­to­laat­ta on jos­sa­kin ki­ves­sä ja ris­teis­tä on jään­tei­tä ol­lut vie­lä nä­ky­vis­sä 1980-lu­vul­la. Hau­taus­maa si­jait­see vah­vis­ta­mat­to­mien tie­to­jen mu­kaan noin 100 met­riä kun­nal­lis­ko­dis­ta.