Tuol­ta se tuli. Ja ton­ne se meni. Kesä. Taas­ko se kävi niin sil­män­rä­päyk­ses­sä? Ei­pä sii­nä mi­tään uut­ta. Kun on au­rin­koi­sen ja läm­pi­män sään, iloi­sen hu­li­nan ja mo­nen­lai­sen te­ke­mi­sen ja ta­pah­tu­man kes­ki­ös­sä, niin ai­ka ku­luu kuin sii­vil­lä. Joka ker­ta jäl­ki­kä­teen aja­tel­tu­na - lii­an no­pe­as­ti.