Tii­na Judén

Ko­ti­ni on lin­na­ni on van­ha sa­non­ta, jol­la ku­va­taan ko­din tur­val­li­suut­ta, py­hyyt­tä ja tur­va­sa­ta­maa, jos­sa ih­mi­sel­lä on oi­keus ren­tou­tua, le­vä­tä ja ol­la oma it­sen­sä. Mut­ta mitä sit­ten pi­täi­si teh­dä, jos koti ei enää ole on­nen pesä ja sie­lun pyhä paik­ka? On ko­te­ja, jois­sa ele­tään jän­ni­tyk­ses­sä, pe­los­sa ja hä­pe­äs­sä. Näin ei tar­vit­se ol­la.

Jos tur­va on järk­ky­nyt ja jo­tain kau­nis­ta on sär­ky­nyt, kun hen­ki­nen tai fyy­si­nen vä­ki­val­ta on ra­vi­sut­ta­nut ko­din il­ma­pii­riä, on oi­keus pääs­tä tur­vaan.

Täl­lai­sia ti­lan­tei­ta var­ten on Tur­va­ko­ti. Mik­ke­lis­sä si­jait­se­va Eloi­san alu­een Tur­va­ko­ti on suu­ri hir­si­nen ra­ken­nus, jon­ne pää­see Puu­ma­las­ta hä­tä­ta­pauk­ses­sa vaik­ka tur­va­ko­din mak­sa­mal­la tak­sil­la, jos muu­ta kyy­tiä ei ole. Tur­va­ko­ti on es­tee­tön ja siel­lä pää­see liik­ku­maan niin ikäih­mi­set kuin vam­mais­pal­ve­lui­ta tar­vit­se­vat­kin. Lap­set on huo­mi­oi­tu omal­la leik­ki­huo­neel­la ja keit­ti­ös­sä voi val­mis­taa ruo­kaa vaik­ka yh­des­sä hen­ki­lö­kun­nan kans­sa. Tur­va­ko­ti pal­ve­lee myös ke­sä­a­suk­kai­ta.

Per­he- ja lä­hi­suh­de­vä­ki­val­taa on kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä ja kai­kis­sa so­si­oe­ko­no­mi­sis­sa ryh­mis­sä. Kai­kil­le nais­ten päi­vä ei tuo kuk­kia, kai­kil­le loma-ajat ei­vät ole le­von ai­kaa. Tur­va­ko­din asi­ak­kais­ta 95 pro­sent­tia on nai­sia.

– Usein tur­va­ko­tiin saa­pu­vat ovat hy­vin vä­sy­nei­tä, ja hä­peis­sään ja tu­le­vat tur­vaan vas­ta vii­mei­se­nä kei­no­naan mie­li kaa­ok­ses­sa, sa­noo asi­a­kas­työs­tä vas­taa­va so­si­aa­li­työn­te­ki­jä Min­na Hau­ta­la Eloi­sal­ta.

Hau­ta­la neu­voo soit­ta­maan en­sin Tur­va­ko­din 24/7 pu­he­lin­nu­me­roon 040-1294799. Siel­lä teh­dään yh­des­sä ti­lan­ne­ar­vio avun tar­pees­ta. Tar­vi­taan­ko esi­mer­kik­si ter­veys­pal­ve­lui­ta vai riit­tää­kö tur­val­li­nen si­jais­ti­la. Kun asi­a­kas tu­lee Tur­va­ko­tiin, hen­ki­lö­kun­ta ker­too tur­va­ko­din käy­tän­nöis­tä ja näyt­tää oman huo­neen, jos­sa asi­a­kas voi rau­hoit­tua. Kes­kus­te­lu­ja jat­ke­taan sit­ten ti­lan­teen mu­kaan.

Mart­ta Vii­sa­nen on ko­toi­sin Puu­ma­las­ta, jos­ta hän muut­ti Hel­sin­kiin noin 20 vuot­ta sit­ten. Nyt hän on aloit­ta­nut vuo­den alus­ta Eloi­san yh­teis­ten pal­ve­lui­den joh­ta­va­na so­si­aa­li­työn­te­ki­jä­nä Mik­ke­lis­sä, jos­sa myös uu­si koti si­jait­see.

Vii­sa­nen joh­taa Mik­ke­lin kes­kus­sai­raa­lan so­si­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tys­tä sekä Tur­va­ko­tia. Työ­hön kuu­luu myös yh­teis­toi­min­ta po­lii­sin so­si­aa­li­työn ja lä­hi­suh­de­vä­ki­val­ta­työn kans­sa. Sekä so­si­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tys et­tä Tur­va­ko­ti ovat saa­vu­tet­ta­vis­sa 24/7. Mo­ni­toi­mi­ja­päi­vys­tys koos­tuu so­maat­ti­ses­ta päi­vys­tyk­ses­tä, mie­len­ter­veys- ja päih­de­päi­vys­tyk­ses­tä ja so­si­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tyk­ses­tä.

– Omas­ta ko­dis­ta läh­te­mi­nen on mo­nel­le to­del­la vai­ke­aa. Po­lii­sin nä­kö­kul­mas­ta vä­ki­val­lan te­ki­jä pois­te­taan usein joko put­kaan, ka­ve­ril­le tai jo­hon­kin muu­hun ti­laan rau­hoit­tu­maan. Myös vä­ki­val­lan uh­rin on tär­keä saa­da apua ja pys­tyä pur­ka­maan ag­g­res­sii­vi­nen ti­lan­ne. Tur­va­ko­ti on yk­si vaih­to­eh­to pääs­tä pois ti­lan­tees­ta. Jol­lain se voi ol­la su­ku­lai­nen, ys­tä­vä tai ho­tel­li­huo­ne, sa­noo Mart­ta Vii­sa­nen.

Tur­va­ko­dis­sa on myös eläin­ten­hoi­to­rin­ki, joka ot­taa hoi­det­ta­vak­seen per­heen lem­mi­kit ti­lan­teen niin vaa­ties­sa. Asi­at siis jär­jes­ty­vät, kun vain ot­taa här­kää sar­vis­ta ja us­kal­taa va­li­ta tien apuun ja eh­kä myös muu­tok­seen.

Min­na Hau­ta­la on huo­man­nut, et­tä mo­net asi­ak­kaat vä­hät­te­le­vät omaa ti­lan­net­taan.

– Oman ti­lan­teen ei myön­ne­tä ole­van niin paha, kos­ka vä­ki­val­lan te­ki­jä on usein lä­hei­nen ih­mi­nen, jo­hon on si­tou­tu­nut, jota ra­kas­taa ja jo­hon pyr­kii luot­ta­maan, Hau­ta­la sa­noo.

Pa­ri­suh­de­vä­ki­val­ta on vä­ki­val­lan­te­ois­ta ylei­sin ja sitä voi esiin­tyä vie­lä 80-vuo­ti­ail­la­kin. Ti­lan­teet vä­ki­val­taa ko­ke­neis­sa per­heis­sä vaih­te­le­vat. Jos­kus on pa­rem­pia ai­ko­ja ja jos­kus ti­lan­teet kär­jis­ty­vät. Mo­nes­ti hen­ki­nen vä­ki­val­ta edel­tää fyy­sis­tä vä­ki­val­taa.

– Kont­rol­loi­daan sitä, ketä toi­nen voi ta­va­ta, ra­joi­te­taan suh­tei­ta ja eris­te­tään. Usein vyyh­tiin liit­tyy uh­kai­lua, ni­mit­te­lyä ja lei­maa­mis­ta. Jos­kus ti­lan­teen voi kär­jis­tää vaik­ka kump­pa­nin so­si­aa­li­sen me­di­an päi­vi­tyk­set tai ka­ve­rit, Hau­ta­la lu­et­te­lee.

Pel­ko voi es­tää Tur­va­ko­tiin ha­keu­tu­mi­sen. Vä­ki­val­taa ko­ke­va pel­kää, et­tä ti­lan­ne pa­he­nee.

– Tääl­lä on kui­ten­kin tur­val­lis­ta. Tur­val­li­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si asi­a­kas­ta voi­daan oh­ja­ta sul­ke­maan pu­he­li­men pai­kal­lis­ta­mis­tie­dot pois pääl­tä. Tääl­lä saa kes­kus­te­lua ja tu­kea.

Tur­va­ko­dis­sa saa am­men­taa miel­tä ja poh­tia rat­kai­su­ja, mi­ten alun jäl­keen jat­ke­taan. Asi­ak­kaat voi­vat ol­la myös vaik­ka yh­den yön. Tur­va­ko­dil­la ole­mi­nen on va­paa­eh­tois­ta. Myös ys­tä­vät ja tut­ta­vat ovat tär­keä tuki.

Moni asi­a­kas sa­noo, et­tä lap­set ei­vät kuul­leet tai näh­neet, mut­ta Hau­ta­la muis­tut­taa, et­tä lap­set ais­ti­vat ko­din ki­re­än il­ma­pii­rin ja kuun­te­le­vat usein hil­jaa sän­gyis­sään.

– Va­li­tet­ta­vas­ti vä­ki­val­ta on usein lap­suu­des­sa opit­tua. Te­ki­jä voi ol­la ko­ke­nut lap­se­na it­se vä­ki­val­taa. Vä­ki­val­lan kier­teen kat­kai­se­mi­sek­si te­ki­jän pi­tää osa­ta to­de­ta, et­tä on toi­mi­nut vää­rin.

– Kun­pa vä­ki­val­ta ei oli­si niin suu­ri tabu. Kaik­ki osa­puo­let pää­se­vät kes­kus­te­le­maan am­mat­ti­lai­sen kans­sa, kun vain ha­lu­a­vat.

Vä­ki­val­ta on lop­pu­tu­los sii­tä, kun kaik­ki jär­ke­vät kei­not lop­pu­vat. On­gel­maan voi liit­tyä per­soo­nal­li­suus­häi­ri­öi­tä, al­ko­ho­li­on­gel­maa tai mus­ta­suk­kai­suut­ta. Myös kom­mu­ni­kaa­tio-on­gel­mat ja pu­hu­mat­to­muus voi­vat jois­sain ih­mis­suh­teis­sa joh­taa toi­sen tai kum­man­kin vä­ki­val­tai­seen käy­tök­seen.

Lä­hi­suh­de­vä­ki­val­lan uu­si muo­to on myös di­gi­taa­li­nen vai­no. Vai­no on ri­kos­lais­sa mää­ri­tel­ty te­ok­si, jol­la on seu­raa­muk­sia.

Vii­sa­nen ja Hau­ta­la ha­lu­a­vat muis­tut­taa, et­tä Tur­va­ko­tiin voi soit­taa myös ano­nyy­mi­nä, sa­moin kuin val­ta­kun­nal­li­seen Nol­la­lin­ja-pal­ve­luun. Hä­peä liit­tyy edel­leen vah­vas­ti vä­ki­val­ta­ta­pauk­siin.

Eloi­san Tur­va­ko­din päi­vys­tä­vä pu­he­lin­nu­me­ro on 040 1294 799 ja so­si­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tyk­sen pu­he­lin­nu­me­ro 044 7942 394. Kum­paan­kin vas­ta­taan ym­pä­ri vuo­ro­kau­den. Tur­va­ko­ti on myös Fa­ce­boo­kis­sa ja Ins­tag­ra­mis­sa.

Nol­la­lin­ja 080 005 005 on val­ta­kun­nal­li­nen mak­su­ton aut­ta­va pu­he­lin, jon­ne voi soit­taa mi­hin kel­lo­nai­kaan ta­han­sa, vuo­den jo­kai­se­na päi­vä­nä. Nol­la­lin­ja aut­taa myös cha­tis­sa ar­ki­sin klo 9-15 osoit­tees­sa nol­la­lin­ja.fi.