Tiina Judén
Kotini on linnani on vanha sanonta, jolla kuvataan kodin turvallisuutta, pyhyyttä ja turvasatamaa, jossa ihmisellä on oikeus rentoutua, levätä ja olla oma itsensä. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä, jos koti ei enää ole onnen pesä ja sielun pyhä paikka? On koteja, joissa eletään jännityksessä, pelossa ja häpeässä. Näin ei tarvitse olla.
Jos turva on järkkynyt ja jotain kaunista on särkynyt, kun henkinen tai fyysinen väkivalta on ravisuttanut kodin ilmapiiriä, on oikeus päästä turvaan.
Tällaisia tilanteita varten on Turvakoti. Mikkelissä sijaitseva Eloisan alueen Turvakoti on suuri hirsinen rakennus, jonne pääsee Puumalasta hätätapauksessa vaikka turvakodin maksamalla taksilla, jos muuta kyytiä ei ole. Turvakoti on esteetön ja siellä pääsee liikkumaan niin ikäihmiset kuin vammaispalveluita tarvitsevatkin. Lapset on huomioitu omalla leikkihuoneella ja keittiössä voi valmistaa ruokaa vaikka yhdessä henkilökunnan kanssa. Turvakoti palvelee myös kesäasukkaita.
Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa on kaikissa ikäryhmissä ja kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Kaikille naisten päivä ei tuo kukkia, kaikille loma-ajat eivät ole levon aikaa. Turvakodin asiakkaista 95 prosenttia on naisia.
– Usein turvakotiin saapuvat ovat hyvin väsyneitä, ja häpeissään ja tulevat turvaan vasta viimeisenä keinonaan mieli kaaoksessa, sanoo asiakastyöstä vastaava sosiaalityöntekijä Minna Hautala Eloisalta.
Hautala neuvoo soittamaan ensin Turvakodin 24/7 puhelinnumeroon 040-1294799. Siellä tehdään yhdessä tilannearvio avun tarpeesta. Tarvitaanko esimerkiksi terveyspalveluita vai riittääkö turvallinen sijaistila. Kun asiakas tulee Turvakotiin, henkilökunta kertoo turvakodin käytännöistä ja näyttää oman huoneen, jossa asiakas voi rauhoittua. Keskusteluja jatketaan sitten tilanteen mukaan.
Martta Viisanen on kotoisin Puumalasta, josta hän muutti Helsinkiin noin 20 vuotta sitten. Nyt hän on aloittanut vuoden alusta Eloisan yhteisten palveluiden johtavana sosiaalityöntekijänä Mikkelissä, jossa myös uusi koti sijaitsee.
Viisanen johtaa Mikkelin keskussairaalan sosiaali- ja kriisipäivystystä sekä Turvakotia. Työhön kuuluu myös yhteistoiminta poliisin sosiaalityön ja lähisuhdeväkivaltatyön kanssa. Sekä sosiaali- ja kriisipäivystys että Turvakoti ovat saavutettavissa 24/7. Monitoimijapäivystys koostuu somaattisesta päivystyksestä, mielenterveys- ja päihdepäivystyksestä ja sosiaali- ja kriisipäivystyksestä.
– Omasta kodista lähteminen on monelle todella vaikeaa. Poliisin näkökulmasta väkivallan tekijä poistetaan usein joko putkaan, kaverille tai johonkin muuhun tilaan rauhoittumaan. Myös väkivallan uhrin on tärkeä saada apua ja pystyä purkamaan aggressiivinen tilanne. Turvakoti on yksi vaihtoehto päästä pois tilanteesta. Jollain se voi olla sukulainen, ystävä tai hotellihuone, sanoo Martta Viisanen.
Turvakodissa on myös eläintenhoitorinki, joka ottaa hoidettavakseen perheen lemmikit tilanteen niin vaatiessa. Asiat siis järjestyvät, kun vain ottaa härkää sarvista ja uskaltaa valita tien apuun ja ehkä myös muutokseen.
Minna Hautala on huomannut, että monet asiakkaat vähättelevät omaa tilannettaan.
– Oman tilanteen ei myönnetä olevan niin paha, koska väkivallan tekijä on usein läheinen ihminen, johon on sitoutunut, jota rakastaa ja johon pyrkii luottamaan, Hautala sanoo.
Parisuhdeväkivalta on väkivallanteoista yleisin ja sitä voi esiintyä vielä 80-vuotiaillakin. Tilanteet väkivaltaa kokeneissa perheissä vaihtelevat. Joskus on parempia aikoja ja joskus tilanteet kärjistyvät. Monesti henkinen väkivalta edeltää fyysistä väkivaltaa.
– Kontrolloidaan sitä, ketä toinen voi tavata, rajoitetaan suhteita ja eristetään. Usein vyyhtiin liittyy uhkailua, nimittelyä ja leimaamista. Joskus tilanteen voi kärjistää vaikka kumppanin sosiaalisen median päivitykset tai kaverit, Hautala luettelee.
Pelko voi estää Turvakotiin hakeutumisen. Väkivaltaa kokeva pelkää, että tilanne pahenee.
– Täällä on kuitenkin turvallista. Turvallisuuden varmistamiseksi asiakasta voidaan ohjata sulkemaan puhelimen paikallistamistiedot pois päältä. Täällä saa keskustelua ja tukea.
Turvakodissa saa ammentaa mieltä ja pohtia ratkaisuja, miten alun jälkeen jatketaan. Asiakkaat voivat olla myös vaikka yhden yön. Turvakodilla oleminen on vapaaehtoista. Myös ystävät ja tuttavat ovat tärkeä tuki.
Moni asiakas sanoo, että lapset eivät kuulleet tai nähneet, mutta Hautala muistuttaa, että lapset aistivat kodin kireän ilmapiirin ja kuuntelevat usein hiljaa sängyissään.
– Valitettavasti väkivalta on usein lapsuudessa opittua. Tekijä voi olla kokenut lapsena itse väkivaltaa. Väkivallan kierteen katkaisemiseksi tekijän pitää osata todeta, että on toiminut väärin.
– Kunpa väkivalta ei olisi niin suuri tabu. Kaikki osapuolet pääsevät keskustelemaan ammattilaisen kanssa, kun vain haluavat.
Väkivalta on lopputulos siitä, kun kaikki järkevät keinot loppuvat. Ongelmaan voi liittyä persoonallisuushäiriöitä, alkoholiongelmaa tai mustasukkaisuutta. Myös kommunikaatio-ongelmat ja puhumattomuus voivat joissain ihmissuhteissa johtaa toisen tai kummankin väkivaltaiseen käytökseen.
Lähisuhdeväkivallan uusi muoto on myös digitaalinen vaino. Vaino on rikoslaissa määritelty teoksi, jolla on seuraamuksia.
Viisanen ja Hautala haluavat muistuttaa, että Turvakotiin voi soittaa myös anonyyminä, samoin kuin valtakunnalliseen Nollalinja-palveluun. Häpeä liittyy edelleen vahvasti väkivaltatapauksiin.
Eloisan Turvakodin päivystävä puhelinnumero on 040 1294 799 ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero 044 7942 394. Kumpaankin vastataan ympäri vuorokauden. Turvakoti on myös Facebookissa ja Instagramissa.
Nollalinja 080 005 005 on valtakunnallinen maksuton auttava puhelin, jonne voi soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä. Nollalinja auttaa myös chatissa arkisin klo 9-15 osoitteessa nollalinja.fi.