Haas­tat­te­lin tä­hän leh­teen ru­noi­li­ja-kir­jai­li­ja Au­lik­ki Ok­sas­ta. Hä­nen mut­kat­to­muu­ten­sa teki vai­ku­tuk­sen. Eit­tä­mät­tä myös hä­nen elä­män­ko­ke­muk­sen­sa tu­lee esiin sii­nä, et­tä Ok­sa­nen näyt­tää viis vei­saa­van sii­tä, jos joku ei jak­sa in­nos­tua hä­nen tuo­tan­nos­taan. Hän sa­noo, et­tä kir­jan voi jät­tää kes­ken, jos ei nap­paa. Vaik­ka var­mas­ti jo­kai­ses­ta, niin kuu­del­la vuo­si­kym­me­nel­lä jul­kais­sees­ta Ok­sa­ses­ta­kin, tun­tuu hy­väl­tä, kun on­nis­tuu te­ke­mi­sis­sään ja ke­hu­taan.