Hanna-Mari Tyrväinen
Viime torstai-iltaa vietettiin aurinkovoiman merkeissä, käsittelemällä Ryhälän osayleiskaavan muutosta ja alueelle kaavailtua 3Flash Finlandin suunnittelemaa aurinkovoimalahanketta. Projekti on alkuvaiheessa ja kaavoitusta ollaan käynnistämässä.
Puumalan kunnassa hanketta ja keskusteluja sen mahdollista sijoituspaikasta alettiin käynnistellä 3Flash Finlandin kanssa alkukesästä. Kunnanhallitus käsitteli kaavoitusaloitetta ja hankkeen vireilletuloa syyskuussa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitettiin lokakuussa nähtäville 19. joulukuuta saakka.
Osayleiskaavan muutoksen laatijana toimii 3Flash Finlandin palkkaama konsultti, pitkänlinjan kaavoittaja Kaija Maunula.
– Aurinkovoimalaa varten tehtävän Ryhälän osayleiskaavan muutoksen osalta ollaan ihan alkuvaiheessa. Mitään ei ole vielä piirretty, eikä kaava-asiakirjoja laadittu. Selvityksiä on toki tehty kaavaa varten. Luontoselvitykset aloitettiin loppukesästä ja niitä jatketaan ensi vuoden puolella, hän kertoi.
Osallistumisen arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan ja sitä tullaan päivittämään ja täydentämään tarvittaessa. Kaavassa voi tulla aluerajamuutoksia matkan varrella ja suunnitelman riittävyydestä voi kuntalainen antaa mielipiteen.
Kaavamuutosalue sijaitsee Puumalan kunnan taajaman pohjoispuolella 5,5-7 kilometriä Lietvedentien ja Ryhäläntien risteysalueella. Se ulottuu Vesijärven rantaan ja laajenee länteen päin. Osayleiskaavamuutosalueen ja koko hankealueen laajuus on tällä hetkellä 127,6 hehtaaria.
Kaikkea kunnassa tapahtuvaa kaavoitusta ohjaa maakuntakaava. Voimassa olevaan maakuntakaavaan on merkitty ainoastaan alueen halki menevä voimalinja. Siellä ei ole aluevarauksia tai -rajauksia millekään toiminnalle.
– Nurkkaan osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä retkeilyreitti huomioidaan kaavoituksessa. Osayleiskaava-alue ei tule ylettymään Elsa Heporaudan luontopolulle ja sitä vasten jätetään suojavyöhykealueet, sanoi Maunula.
Lietvedentie on merkitty matkailutieksi ja Vihreän kullan kulttuuritieksi, joten aurinkovoimalan vaikutuksia tiehen mietitään myös.
– Se, mitä lähdetään muuttamaan, on Ryhälän osayleiskaava. Asumattomalla alueella ei ole rakennuksia. Muutosalue on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Vesijärven rantaan osoitetulle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle ei saa rakentaa ja rantavyöhykkeen syvyys on 200 metriä järven ympäri kokonaisuudessaan, sanoi Maunula.
Rannalle on osoitettu yksi pieni lomarakentamisen tontti, mutta osayleiskaavan valmistelussa tullaan miettimään, onko sitä syytä edelleen osoittaa vai ehdotetaanko sitä merkittäväksi jonnekin muualle Vesijärven rannassa. Rantavyöhyke merkitään myös tulevaan osayleiskaavaan.
Etelässä rajoittuvaan taajamayleiskaavaan on merkitty suurimmaksi osaksi teollisuusaluetta, mutta siellä on myös Luukkosen kylän kulttuurimaisema. Maisema ulottuu Ryhäläntien varteen, mutta umpeen kasvanutta aluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan. Kulttuurimaisema ja kulttuurikohteet huomioidaan osayleiskaavassa.
Loppukesästä aloitettua kasvillisuusselvitystä jatketaan ensi kevään puolella. Linnustoselvityksessä tutkitaan Eu-direktiivilajit, kuten liito-oravan esiintyminen alueella. Sitten aloitetaan arkeologinen selvitys ja tutkitaan jääkö sinne muinaismuistokohteiksi määriteltäviä löydöksiä.
Lisäksi tehdään vesistövaikutusselvitys, sadanta- ja haihdunta- ja valutuslaskelmat sekä hulevesilaskelmat.
Selvitysten pohjalta arvioidaan vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön, kulttuuriympäristöön, pinta- ja pohjavesiin, maa- ja kallioperään sekä liikenteeseen, yhdyskuntatekniikkaan ja ilmastoon. Tavoitteena on hyväksytty osayleiskaavamuutos vuoden 2025 loppuun mennessä.
Aurinkovoimalaprosessi alkaa aina kartoittamalla erilaisia maa-alueita ja niiden soveltuvuutta aurinkovoimaan tiettyjen kriteerien pohjalta.
– Kun alueita löydetään, katsotaan maanomistajat ja heidän kanssaan lähdetään keskustelemaan. Työmme perustuu maanomistajien tahtotilaan vuokrata alueita aurinkovoimakäyttöön, sanoi 3Flash Finland Oy:n kehitysjohtaja Osmo Riikonen.
Alkuprosessi kestää keskimäärin 2-10 kuukautta, jonka jälkeen käynnistetään luvitusprosessi. Lupavaiheen valmistuessa alueelle tehdään tarkempi ja yksityiskohtaisempi suunnitelma maaperätutkimuksineen, jossa menee keskimäärin 3-6 kuukautta. Tarjouskilpailutuksella aletaan valmistautua pääurakoitsijan valintaan, jotta päästään keskustelemaan rakentamisen aloituksesta.
– Kaava olisi tarkoitus saattaa maaliin ensi vuoden aikana. Sehän ei vielä tarkoita rakentamisen aloitusta, vaan sen jälkeen tehdään tarkempaa suunnitelma ja lähdetään hakemaan hankkeelle rakennuslupaa. Rakentamisluvasta ja sijoittamisluvasta puhutaan ensi vuoden alun jälkeen.
Jokaiselle hankkeelle perustetaan aina taustalle paikallinen projektiyhtiö, jolla haetaan muun muassa vuokrasopimukset ja rakennusluvat. Projektiyhtiöllä yhteisöveron kunnan jako-osuus jää kotikuntaan.
Investointi tulee työllistämään rakentamisen ja toiminnan aikana runsaasti paikallisia toimijoita. Hankkeen suunnittelualue on 127 hehtaaria ja voimalan teho tulisi olemaan maksimissaan 60 MW. Voimalan kytkemisessä aiotaan hyödyntää hankealueen läpi kulkevaa voimajohtoverkkoa. Aurinkovoimalan tuottama energiamäärä vuodessa on 65 740 MWh, joka vastaa noin 14 000 kotitalouden vuosikulutusta. Investoinnin arvo noin 35 miljoonaa euroa.
-– Alkuperäistavoitteena oli saada luontoselvitys valmiiksi ensi vuonna juhannuksen jälkeen, jotta rakennuslupa olisi lainvoimainen syksyllä 2025. Olemme hieman ensiaskelta jäljessä, mutta ei tässä vielä kiire ole, totesi Riikonen.
Luontoselvitykset ja hulevesiselvitykset tekee kuopiolainen insinööritalo Envineer Oy.
Yleisössä istunutta Leena Puttosta kiinnosti, ketkä kaikki hankekehittäjät kilpailutettiin, miksi hankealue on niin suuri ja aidataanko aurinkovoimala?
Kun hankkeessa on pelkästään yksityisten omistamia maa-alueita, ensimmäiset neuvottelut on käyty heidän ja hanketoimijan välillä. Koska kunta ei omista alueella ollenkaan maata, sillä ei ole oikeutta kilpailuttaa tämän tyyppistä hanketoimijaa ja aurinkovoimalaa, vaan 3Flash Finland on ollut yhteydessä kuntaan.
– Aurinkovoimalan suunnittelualue on 127 hehtaaria, josta lähdetään tutkimaan kaikki arvot. Se ei tarkoita, että tulisi niin iso aurinkovoimala. Lopullinen kaavoitusalue voi olla huomattavasti pienempi, totesi Riikonen.
Aurinkovoimalassa käytetään aurinkoa seuraavia paneeleita sekä 2-puoleista paneelitekniikkaa, jossa päällispuoli vastaanottaa pääauringonvalon ja toinen puoli taustasäteilyä.
-Taustasäteily on suurimmillaan alkuvuodesta lumien aikaan. Auringonvalon osuessa lumihankeen, saadaan hyvä heijastevaikutus, mutta myös vihreä aluskasvillisuus heijastaa auringonvaloa sopivalla aallonpituudella paneelia kohti, selvitti Riikonen.
Puumalan luonnonkohteeseen ei ole syytä lähteä rakentamaan aitaa.
– Se säästää investointikustannuksia. Toinen syy on, että aidan vaikutukset ihmisiin ja eläimistöön ovat suuret. Haittojen on katsottu olevan hyötyjä suuremmat. Alueen sieni- ja marjamaastoissa voi liikkua vapaammin.
Jasmin Mannosta kiinnosti Puumalan tulevien aurinkopaneeleiden valmistusmaa. Paneelien tilaamisesta vastaa viime kädessä investori ja ne valmistetaan yli 90 prosenttisesti Kiinassa.
– Se on valitettava fakta, kun katson tätä tulevien sukupolvien silmin, että kannatetaan Kiinan teollisuutta, jossa on älyttömiä päästöjä jopa aurinkopaneelitekniikasta. Vaikka aurinkopaneeli hyvittää tietyn osan, ne saapuvat Suomeen laivalla, joka kulkee fossiilisella polttoaineella, totesi Mannonen.
Hänestä on ehdottoman hyvä ajatella aurinkovoimaa ja siihen pitää panostaa, mutta Suomessa pitäisi olla kriittisiä, mille alueille sitä annetaan laittaa. Itä-Suomessa on paljon hylättyjä teollisuuskiinteistöjä ja valmiiksi asfaltoituja alueita, joissa luonnon palauttaminen vaatisi isoja toimenpiteitä.
– Ehkä kaipaisin näkökantaa, ettei Puumalan kunta lähtisi saman tien tukemaan toisen käden kautta Kiinan teollisuutta paneeleiden muodossa. Jos sitä päätetään tukea, koitetaan ainakin hyvittää keinot sillä, että katsottaisiin talojen kattoja ja valmiita maa-alueita, mihin ei pystytä palauttamaan luonnon monimuotoisuutta.
Puumalan kunnassa on tarkasteltu maa-alueita ja punnittu uusiutuvan energiatuotannon mahdollisuuksia. Tuulivoiman rakentaminen ei ole toistaiseksi mahdollista maanpuolustuksellisista syistä.
– Kunnalla ei ole omia ja riittävän isoja aurinkovoimaan soveltuvia maa-alueita. Tässä hankealueessa ei tarvitse kaataa järeää metsää aurinkovoimalan tieltä, ettei tämä ole ihan pahemmasta päästä. Lähimenneisyydessä mietityistä ja tarjolla olevista vaihtoehdoista tämä meidän näkökulmasta paras, totesi kunnanjohtaja Niina Kuuva.
