Tiesitkö, että ensi lauantaina juhlitaan Suomen kaunista luontoa? Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka arvostaa luontoaan niin paljon, että on luonut sille liputuspäivän elokuun viimeisenä lauantaina. Luonnon päivän kunniaksi moni haluaa jopa ottaa vastaan Suomen Ladun haasteen nukkua ulkona.
Mitä enemmän luonnossa liikkuu, sitä enemmän sitä osaa arvostaa. Yhä enemmän oppii ymmärtämään, että sinne kuuluu niin hyvää kuin huonoa. Naava on alkanut peittää haapapuita, mäntypistiäinen on kalunnut mäntyjä, hämähäkit kutovat öisin suuria seittejään ja kyykin nostaa päätään kuumalla hiekkatiellä sienimetsälle polkevan edessä.
Hiljaisuus tuntuu joskus suorastaan mykistävältä, kun linnutkaan eivät laula. Mutta sitten on päiviä, jolloin lintujen metsäkonsertti saa sydämen lyömään ylimääräisiä kierroksia. Kun tuuli puhaltaa päästä surut ja murheet ja hyväilee hiuksia. Kun näet metsäkauriin katsovan sinua silmiin ja häviävän metsään tai minkin vilahtavan puupinon alle. Kun ahti antaa antejaan ja verkkoon on uinut viisi siikaa. Tulee vahva tunne, että olemme lopulta aina luonnon armoilla, mutta myös sen helmassa ja suojassa. Luonnon lapsi voi hakea metsästä turvaa yrittäen unohtaa, että Euroopassa on sota ja lintuinfluenssereitakin saattaa olla liikenteessä. Joskus on hyvä unohtaa kaikki ja säilöä kauniin keltaisia ja ruskeita sieniä sekä perata punaisia puolukoita.
Ampumaradan avajaisista on juttua sivulla neljä. Siellä eräs metsästäjä sanoi viisaasti: "Mitä luonto tarjoaa, niin sitä kannattaa ampua. Viimeistä ei ammuta koskaan". Sydämessäni läikähti. Metsästäjät ajattelevat eettisesti ja siksi metsästämisessäkin on paljon hyvää, vaikka siihen liittyvä tappaminen voi tuntua pahalta. Ihminen on lihansyöjä, vaikka meissä nykyään myös paljon kasvissyöjiä on. Siksi luonnossa vapaana elävät riistaeläimet tarjoavat yhden puhtaimman, terveellisimmän ja herkullisimman vaihtoehdon lihansyöjille.
Tiina Judén
päätoimittaja
