Sitä voi­si ku­vi­tel­la, et­tä pie­nen Puu­ma­lan ko­koi­ses­sa kun­nas­sa toi­mi­vas­sa pai­kal­lis­leh­des­sä päi­vät ovat lep­poi­sia, kah­vin­tuok­sui­sia ja ta­val­li­sia. Avaan hie­man päi­vä­kir­jaa­ni: ei­vät ne ole! Sitä toi­voi­si jos­kus, ihan ku­ten Edu Ket­tu­nen lau­lus­saan, et­tä ”kum­pa huo­men­na ois ihan ta­val­li­nen päi­vä”.

Tä­män vii­kon leh­teä var­ten olen mat­kus­ta­nut Hel­sin­kiin, tu­tus­tu­nut edus­kun­ta­ta­loon ja kan­sa­ne­dus­ta­jan elä­mään, ju­tut­ta­nut 90 vuo­den ikään pääs­syt­tä upe­aa nais­ta, joka jak­saa ra­kas­taa elä­mää edel­leen­kin täyt­tä­mäl­lä sen iha­nil­la het­kil­lä on­kien, tans­sien tai ik­ku­noi­ta pes­ten. Mi­nä­kin pe­sin 36 ik­ku­na­pin­taa sun­nun­tai­na.

Per­jan­tai­na aje­lin Lie­vis­kä­jo­en var­rel­le to­dis­ta­maan kol­men kun­nan yh­teis­tä ra­ja­pyyk­kiä kes­kel­lä kir­kas­ta Lie­vis­kä­jo­kea.

Leh­den tuot­ta­mi­sek­si on ide­oi­ta­va koko ajan uu­sia jut­tu­ja, tai­tet­ta­va si­vu­ja ja tu­et­ta­va il­moi­tus­myyn­tiä. Suun­ni­tel­ta­va lop­pu­ke­sän yrit­tä­jä­tee­mais­ta va­paa-aja­na­su­kas­ja­ke­lua ja seu­rat­ta­va Kan­sal­li­sen Me­di­a­tut­ki­muk­sen edis­ty­mis­tä. Poh­dit­ta­va toi­mi­tus­jär­jes­tel­män päi­vit­tä­mis­tä ja leh­den ke­hit­tä­mis­tä, seu­rat­ta­va bud­jet­tia, käy­tä­vä kes­kus­te­lu­ja, ja ver­kos­toi­dut­ta­va.

Täs­tä eteen­päin kat­se­len kuu­kau­den jär­ven pin­taa, liun vä­lil­lä sitä pit­kin sup-lau­dal­la tai ka­noo­til­la tai su­kel­lan pin­nan al­le, kuun­te­len lin­tu­jen kon­sert­tia ja ra­di­o­ta. Käyn ke­sä­te­at­te­reis­sa ja la­va­tans­seis­sa sekä eh­dot­to­mas­ti pyö­räi­len.

Tii­na Judén, pää­toi­mit­ta­ja