Kuuntelin eilen työmatkallani radiosta Jamie Vesterisen kolumnia: Elämän tarkoitus ei ole valtiontaloluden tasapaino. Jäin pohtimaan sanoja hyödyllisyys ja hyödyllinen ihminen. Arjessahan hyödyllisyys todellakin lipsahtaa tarkoittamaan usein pelkkää rahaa, kuten Vesterinen kolumnissaan totesi.
Pohdimmeko nyky-yhteiskunnassa liikaa taloudellisia hyötyjä? Yritys ei ole kannattava, jos se ei tuota taloudellista menestystä. Mutta voiko se olla kuitenkin hyödyllinen, jos sen yrittäjä on onnellinen ja pärjää tarjoamalla muille ihmisille ihania kokemuksia tai tuotteita. Taloudellisen hyödyn tavoittelu heijastuu jo yliopiston tutkimuksiin, mutta yhtä lailla myös journalismin tekemiseen ja terveydenhoitoon.
Maailma on muuttunut. Myös lehtitaloissa mitataan analytiikan avulla sivustojen kävijämääriä, lukijamääriä ja klikkauksia. Etenkin suurissa mediataloissa niiden mukaan tehdään toimituksellisia valintoja, mistä kirjoitetaan ja mitä mediassa käsitellään. Tässä on hienoinen vaara ohjata päätäntävaltaa toimituksen ulkopuolelle.
Kun tämän kevään nuoret vastavalmistuneet lähtevät jatkamaan opintojaan tai siirtyvät työelämään, toivon että heitä ohjaa taloudellisen menestyksen tavoittelua enemmän onnellisuuden ja merkityksellisen elämän tavoittelu. Sillä merkityksellisen työn tekeminen tekee onnellisemmaksi kuin raha. Toki rahakin auttaa onnellisuuden tavoittelussa, mutta se ei yksin korvaa elämästä puuttuvaa intohimoa ja paloa tehdä rakastamaansa työtä.
Tiina Judén
päätoimittaja