Hallitus pohtii keinoja kalliin polttoaineen hinnan kohtuullistamiseksi. Keinot ovat monet, mutta yhteisymmärrystä ei tunnu löytyvän. Piispa Mari Leppänen kirjoitti mielestäni maanantaina Helsingin Sanomissa koskettavan kolumnin siitä, miten demokratia ei elä siitä, että olemme asioista samaa mieltä. Demokraattinen yhteiskunta tarvitsee arvokeskustelua ja ihmisiä, jotka uskaltavat puolustaa sitä, minkä kokevat oikeaksi. Se ei tarkoita, että meidän pitäisi alkaa toistemme vihamiehiksi. Yksi tykkää bensalenkkareista, toinen sähköskoottereista ja se on ihan ”fine”.
Pääkeinona on jakeluvelvoitteen väliaikainen kevennys, jota tukevat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Asiantuntija pitää sitä hitaana keinona, ja kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala varoittaa sen osalta ilmasto- ja riippuvuusriskeistä. Uusiutuvia polttoaineita myös tuotetaan paljon Suomessa.
Jakeluvelvoite määrittelee sen, kuinka suuren osan polttoaineista täytyy olla uusiutuvia, jotka ovat kalliimpia. Tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
RKP pitää hyvänä polttoaineiden arvonlisäveron laskemista 25,5 prosentista 13,5 prosenttiin ainakin vuoden loppuun asti. Riikka Purra taas tyrmää veroalet mahdottomina.
Kuljetusalalta kuultiin jo hätähuuto, kun dieselin 2,5 euron litrahinta ylittyi. Taso on monille yrityksille kestämätön. Käykö tässä nyt niin, että fossiilisia polttoaineita suosiva presidentti Trump ajaa maailmaa kuin vahingossa pois päin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Sähköauto kun kulkee huomattavasti edullisemmin. Suomen markkinoiden edullisimmat uudet sähköautot sijoittuvat 21 000 – 27 000 euron hintaluokkaan. Eivätkä ne kaikki ole kiinalaisia, vaan markkinoille on tullut myös eurooppalaisten valmistajien pieniä autoja.
Moni haluaa vielä pyristellä vastaan ja vedota vaikkapa siihen, että akut ovat ongelmajätettä. Sähköautojen akuista pystytään nykyisellä teknologialla kierrättämään jo yli 80 % akun kokonaispainosta, ja kaikkein arvokkaimpien akkumetallien kohdalla kierrätysaste nousee parhaimmillaan lähes 100 prosenttiin. Teknologisesti sähköautojen akkujen kierrätys on siis jo erittäin tehokasta, vaikka teollisen mittakaavan toiminta on vasta käynnistymässä akkujen pitkän eliniän vuoksi.
Esimerkiksi suomalaisen Fortumin kehittämällä teknologialla kriittiset metallit, kuten litium, nikkeli, koboltti ja mangaani saadaan talteen erittäin korkealla hyötysuhteella ja palautettua suoraan uusien akkujen valmistukseen.
EU:n tiukentuva akkuasetus pakottaa valmistajat ja kierrätysyhtiöt nostamaan rimaa jatkuvasti. Lääke edullisempaan ajoon saattaa siis löytyä siirtymällä sähköiseen liikenteeseen. Lopulta myös ilmasto ja ihmiset kiittävät, kun pakokaasuja ei tule.
Tiina Judén
päätoimittaja


