Osta, osta kirkkaamman kruunun saat

24.8.2017
Paljon oli vettä virrannut Vantaassa ja vielä enemmän Puumalan sillan ali ennen kuin Poika oli valaistunut. Se, että haluaa, ei tarkoita sitä, että tarvitsee. Se, että tarvitsee, ei tarkoita sitä, että on totinen hätä ja puute.

Poika oli puskenut perintömökkinsä pihamaata Puumalan tontillaan lihasvoimalla toimivalla ruohonleikkurillaan. Pahimmat paikat hän oli niittänyt, ja paksuimmiksi päässeet oksat vedellyt vesurilla sileäksi. Vuosi pari sitten vainajoituneelle Muorille käsin työnnettävä oli ollut uutta ja upeaa tekniikkaa ja sitä oli ihmetelty naapurien voimin kahvikupin ja ässien äärellä.

Mutta joutuisampaa ja kekseliäämpää tässä maailmassa ei juuri olekaan kuin Mainosmies. Mainosmies oli löytänyt tiensä Pojan mökin postilaatikolle. Jostain oli Mainosmies löytänyt Pojan sähköpostiosoitteenkin. Siinä ei mainoskiellot tai -estot puntarissa painaneet, siinä pelissä. Koukku veteen ja saalis kiinni.

Minullahan on etujabonusjahyötyjaapujaerityisasiakas-kortit. Kaikesta seitsemänkymmentä prosenttia alennusta loppukesän kunniaksi – ja edut ja hyödyt päälle, Poika mietti jo lähes innostuneena.

Tuumasta toimeen ja kaupoille. Pieniä elämää helpottavia hankintoja. Koska olen sen arvoinen. Elämä on elämisen arvoista. Hemmottele itseäsi. Nauti. Parhaat tarjoukset! Uutta! Katso!

Ja Poikahan katsoi. Hän nautti ja hemmotteli. Hän oli sen arvoinen. Hän kantoi autonsa takapaksiin ja -penkille erilaista pakettia ja nyssykkää.
Trimmeri oli totisesti edullinen ja se hemmottelee selkääni. Se säästää aikaa ja auttaa nauttimaan säästetystä ajasta entistä täydemmin. Miten olen kyennyt elämään ilman päältä ajettavaa ruohonleikkuria? Sillä ajaminen on suoranainen nautinto, Poika oli suorastaan hurmiossa.

Mitä enemmän Poika vingutti etu- ja hyötykorttejaan, sitä useammin Mainosmies häntä muisti. Muorin vanha varasto täyttyi hiljalleen erilaisesta elämää helpottavasta hyötytarvikkeesta – voikukankitkin, parit edulliset alumiinitikkaat, muutama tarpeellinen piipunhattu, jokusetkin niput elämää helpottavia puutarhahanskoja, kiellettäväksi tulevaa Roundupia… Jokaisen mainoslehtisen tai sähköisen mainoksen ilmestymisen jälkeen Poika hyökkäsi posket punoittaen matkaan…

En ehkä enää tarvitse enkä enää oikein haluakaan, mutta kun halvalla saan! Ja mitä enemmän ostan, sitä enemmän etuina ja bonuksina hankin ja onpahan sitten pahan päivän varalle. On mistä ottaa, Poika tuumi.

Yöllä Poika heräsi hien vallassa. Hän nappasi niin kovin kätevän kännykkänsä, avasi mobiilipankin ja havahtui. Hyvä on ostajan ostella, kun rahaa on tilillä hällä. Vaan ken Pankin ja Mainosmiehen tietä kulkee, sen tien hän on piankin vanki.

Aamulla Poika kiskoi vesurin ja viikatteen Muorin varastosta ja ryhtyi hommiin – niitti ja pätki. Illalla hän sytytteli uunia. Mitä parhainta syttyä olivat Mainosmiehen lehdykät. Vielä pakkauksissaan olevat hyödykkeet hän pakkasi autoonsa ja palautti liikkeisiin ja päätti pärjätä tulevaisuudessa kahdella kysymyksellä. Tarvitsenko? Ja jos tarvitsen, tarvitsenko sittenkään?

Päivi Musakka

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*