Kesää odotellessa, hirviä harmitellessa

15.6.2017

Suomalaiset alkavat muistuttaa entistä enemmän brittejä, jotka puhuvat tunnetusti paljon säästä ja syystäkin, sillä tunnetusti Brittein saarilla säät eivät ole parhaimmasta päästä.
Tämä kevät on ollut todella poikkeuksellinen, olemme saaneet odotella kesää poikkeuksellisen pitkään.
Toivotaan, ettei tänä vuonna käy samoin kuin nälkävuosina 1860-luvulla. Tuolloin Puumalassakin pahimpana kesänä ajettiin juhannuskirkkoon jäätä pitkin reellä. Tuolloin toki kesän tulo erosi tästä vuodesta. Ensin tuli aikainen kevät ja sen jälkeen todellinen takatalvi.

Meille kaikille Puumalan vapaa-ajan asukkaille kesä merkitsee ajan käytössä painopisteen siirtymistä isolta osin Puumalaan, irtautumista työrutiineista toisenlaisiin hommiin – jos ei kokonaan, niin ainakin suurelta osin. Kesän myötä Puumalan ja muiden mökkipaikkakuntien elämä vilkastuu silmin nähtävästi.

Itselleni niin lomat kuin viikonloput Puumalassa merkitsevät mahdollisuutta tehdä metsätöitä, viime vuosina entistä enemmän taimikonhoitotöitä: taimiston perkaamista, kunnostusta ja raivaamista. Mukavaa hommaa ja hyvää vaihtelua työrutiineille.
Taimikonhoitotyöt ovat tunnetusti hienoja siinä mielessä, että työn jälki näkyy, toisin kuin työkokouksissa istuessa.

Metsätöissä tulevat hirvet väkisinkin mieleen. Suuri hirvikanta tuhoaa taimikoita ja aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä.
Uskon että monia harmittaa taloudellisia menetyksiä enemmän menetetty työaika, hukkaan mennyt vuosien taimikonhoitotyö.
Hirvituhojen laajuus on jo pidemmän aikaa suunnannut metsän uudistusta aivan liian paljon männystä kuuseen. Tästä aiheutuu taloudellisia tappioita, koska liian karuilla paikoilla kuusi ei kasva samalla tapaa kuin mänty. Myös maisemat muuttuvat yksipuolisiksi.

Joka kevät lumien sulettua on aikamoinen jännitys, kun pääsee tarkastamaan taimikoita ja niiden hirvi- ja myyrätuhoja.
Kun jotain taimikkoa on useamman vuoden perannut ja auttanut kasvuun, on todella turhauttavaa – näin kauniisti todettuna – nähdä se hirvien katkomana.

Hirvet ja muut hirvieläimet aiheuttavat paljon muutakin haittaa, jos niitä on liikaa: ne levittävät punkkeja ja hirvikärpäsiä ja nämä epätoivotut eläimet, erityisesti punkit, taas lukuisia tauteja.
Eivätkä haitat lopu tähän: hirvieläinten aiheuttamat liikenneonnettomuudet ovat valitettavan yleisiä.
Itsekin pari vuotta sitten vaimon kanssa sellaiseen jouduin ja lopputuloksena oli auton romuttuminen täysin ja lievät henkilövahingot: oli varjelusta matkassa, pelkällä tuurilla emme olisi selvinneet. Olimme matkalla viitostiellä Puumalaan mökille elokuisena perjantai-iltana ja Mikkelin pohjoispuolella hirvi tuli eteen kirjaimellisesti puskista: Mitään ei ollut tehtävissä.
Hirvet kuuluvat osaksi maamme luontoa. Niiden kannan määrittely on ihmisten vastuulla. Pedot eivät ole enää pitkään aikaan siitä huolehtineet.
Olisi tärkeää käydä hirvikannan koosta kunnon keskustelua ja rajata kanta sellaiseksi, että se olisi tasapainossa erilaisten etujen kanssa. Selkokielellä todettuna: hirvikantaa tulisi vähentää ja näin vähentää sen aiheuttamia haittoja.
Lopuksi haluan kiittää metsästysseuroja ja niissä toimivia siitä, että annettujen lupien puitteissa pidätte hirvikantaa kurissa.

Timo Kietäväinen

Kirjoittaja on Puumalan vapaa-ajan asukas ja metsänomistaja.

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*