Mitäs me kateelliset

15.11.2015
Suomi vietti äsken kansallista kateellisuusviikkoa. Niin harvinainen juhlan aihe, että sitä saapui ihmettelemään jopa New York Timesin toimittaja. Halusi varmaan vaihtelua arkeensa, Trumpin toilailujen selostamisen lomaan.
Tottahan se on, että Suomessa julkisten verotietojen lisäksi riittää paljon ihmettelemistä. Puumalassakin, vaikka täällä ei mitään Pamplonan härkäjuoksuja tai Rion karnevaalien kaltaisia pippaloita pidetäkään. Onhan meidät jo ristitty Suomen Floridaksi, jonne sankoin joukoin eläkeläiset pyrkivät pinkomaan urajuoksunsa loppukaarteen jälkeen, saunojensa kuisteilla jäähdyttelemään. Ja mikäpä siinä, kyllä jälkipolvet kiittää kun jätämme sitä kuuluisaa hiilijalanjälkeä reippaasti vähemmän täällä kuin oikeassa Floridassa, jonne pitää lentää ja ilmansaastetta tohhuuttaa 10 tuntia ja ties kuinka monta tonnia per siivu. Se olisi yhtä tekovihreää ja viisasta kuin Vihreiden pätkäpuheenjohtajaksi pyrkineen eliittiehdokakan perhelomailu Kiotossa, nousevan auringon maassa.
Hajasijoituspolitiikan osalta tämä eläkeläisten vapaaehtoinen siirtyminen ihailemaan Saimaan kauneimpia maisemia ja saimaannorppia on paljon onnistuneempi operaatio kuin vaikkapa Fimean siirto Kuopioon, jonne lääkealan asiantuntijoita ei saanut vedettyä villit hevosetkaan. No, siihen vaikuttivat toki muutkin vetovoimattomuustekijät kuin ilmastonmuutos, mutta Puumalaan lämpenevillä, pitenevillä kesillä on varmasti oma vaikutuksensa.

Kuntapoliitikot kantavat huolta siitä, että kunnastamme on tulossa kovaa kyytiä reservaatti, jossa pian saavutetaan maaginen 50/50 suhde eläkeläisten ja aktiiviväestön kesken. Saatetaan jopa mennä eläkeläisenemmistön puolelle, mutta tässä kehityksessä koko Etelä-Savo on Suomen muuttolukuja tarkastellen piikkipaikalla. Juvalainen opiskelijanuori kiteytti äsken TV-uutisissa osuvasti tilanteen siten kun hän ja muu nuoriso sen näkee. Innosta hihkuen varapaikalta Kuopioon, ammattikorkeaan opiskelemaan. Mutta sen jälkeen pääkaupunkiseudulle. Jees.
Olisi kannattanut haastattelijan edes omana kommenttina sanoa, että sieltä sitten eläkeläiset pinkoo alta pois täyttämään eteläsavolaista asukasvajetta. Juuri kuten Puumalassa tapahtuu. No, kunnan ja Essoten onneksi tulijat ovat keskimäärin hyvin toimeentulevia, perusterveitä ihmisiä, jotka ovat kunnalle enemmän rikkaus, niin fyysinen kuin henkinenkin, kuin huolto- ja hoitotaakka.
Se ei toki poista huolta siitä, että myös työikäistä väestöä pitäisi saada ainakin pysymään Puumalassa tai mieluummin siirtymään tänne kaupunkipaikoista, joissa on ahdasta, kallista ja tylsää asua. Matkailuelinkeino lienee ainoa jatkossa nykyistä enemmän työllistävä sektori, siis se vetovoimatekijä, jota voimme käyttää pyrittäessä pitämään eläkeläisten ja aktiivien määrä edes tasasuuruisena.
Helppoa tavoitteen ja tasapainon saavuttaminen ei ole, sillä kunnassa on edelleen kolkkia, joissa paikallinen perähikiäläisyys jarruttaa niin uusien tulokkaiden kotoutumista kuin heidän ajatusmaailmansa jalansijaa. Edelleen kuuluu toiveikasta puhetta perävaloista kun juttu kääntyy tulokkaisiin, ikäänkuin tuijat olisivat naurisvarkaita. Ei ymmärretä sitä, että tulijat voisivat monella tapaa kantaa hengen valoa ja tulevaisuususkoa pimeimpiinkin peräkammareihin syrjäisimmilläkin rysänperillä.

Samanaikaisesti kaiholla ja suurella ilolla on pantu merkille, että virkavapaalla oleva kunnanjohtajamme, meijän Matias, pyrkii Arkadianmäelle kevään vaaleissa. Hänellä olisi onnistuessaan aitiopaikka edesauttaa kehitystä kotikuntamme osalta oikeaan suuntaan. Antaa tulevaisuuden Puumalalle entistä paremmat eväät olla se ”yhteinen asiamme”, joka liian monessa haja-asutusalueen kunnassa on silkkaa toiveajattelua.
Tätä odotellessa, hyvää isänpäivää, reservaattimme kunnanisille myös. Kiitollisuudella muistaen, että ilman äitejä ei olisi meitä isiäkään.

Timo Korppi

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*