Vetovoimaa ja pitovoimaa

22.3.2018
Puumala-lehdellä on tänä vuonna meneillään jo kunnioitettava 64. vuosikerta. Vuosien saatossa lehti on ehtinyt kirjoittaa yhdestä jos toisestakin asiasta ja henkilöstä. Yksi asia kuitenkin pysyy: viime viikon Puumala-lehden etusivulla oli pieni juttu otsakkeella ”Asukasluku pieneni yhä”. Kyseessä siis kunnan asukasluvun kehitys viime vuonna.
Omien tietojeni mukaan tämä oli 62. kerta, kun lehti on voinut vastaavan otsikon tehdä. Tilastokeskuksen vuonna 1972 ulottuvien tietojen mukaan kunnan asukasluku on kasvanut kahtena vuotena (1981 ja 1993) viimeisen 45 vuoden aikana.
Ehkä lehden alkuvuosina oli vielä jokunenkin muukin vastaava vuosi, mutta ei kovin montaa. Viime vuonna syntyneiden (4) ja kuolleiden (46) epätasapaino on ilmeinen, mutta 18 hengen muuttovoitto pienensi kokonaisvähenemän Etelä-Savon mittapuussa maltilliseksi.

Maan hallituksella on paraikaa meneillään monen muun asian ohella seutukaupunkiohjelman laadinta, jossa pureudutaan erityisesti maakuntien kakkoskaupunkien ongelmiin. Suomen väestökehitys näyttääkin polarisoituvan entistä enemmän. Muuttovetovoimaisia ovat enää lähinnä suurimmat yliopistokaupungit, joihin myös maahanmuutto keskittyy, ja niiden lähimmät kehyskunnat.
Myös heikot syntyvyysluvut näkyvät koko maassa. Hyvällä sijainnilla varustetut radanvarsipaikkakunnatkaan (esimerkiksi Hämeenlinna ja Riihimäki) eivät enää houkuttele väkeä, kuten vielä takavuosina.
Asuminen myös on entistä useammalle muuta kuin välttämättömyys. Esimerkiksi työn perässä ei enää välttämättä haluta muuttaa, vaan sen sijaan arvostetaan jo olemassa sosiaalisia verkostoja.

Tämän koko maan heikon kehityksen taustalla näyttää kuitenkin siltä, että Puumala on ensimmäistä kertaa noin sataan vuoteen muuttovoittoinen. Yksittäisiä plussavuosia toki on ollut aiemminkin, eikä mistään ryntäyksestä voine vielä puhua, mutta viimeisen neljän vuoden osalta maan sisäinen muuttoliike on ollut Puumalan osalta positiivinen kolmena vuotena. Se on useammin kuin 85 prosentilla Suomen kunnista, joista puolet ei saanut vastaavana aikana muuttovoittoa yhtenäkään vuotena. Siis tilastollisesti jo merkitsevää.
Puumalan lisäksi tässä harvalukuisessa joukossa on pääasiassa suurimmat yliopistokaupunkimme, niiden lähiympäristökuntia sekä Puumalan tapaan yllättävän monia vapaa-ajan asumisen kuntia.

Olennaista onkin, että paikkakunta on paitsi vetovoimainen, myös pitovoimainen. Jokaisella meillä on mahdollisuus edistää aina oman asuinalueen viihtyisyyttä. Kunnan rooli on toki myös aivan keskeinen.
Tutkimuksissa on havaittu, että kaikista tärkeintä tässä on se, että kunta ja jatkossa myös maakunta toimivat aidosti ja arjessa asukkaidensa ja yritystensä kanssa yhteisesti ja symbioosissa. Monin paikoin kunta ei välttämättä tiedä, mitä sen asukkaat ja yritykset tekevät, ja päinvastoin.

Matias Hilden

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*