Itsenäisyyspäivän lähestyessä

30.11.2017
Juhliessamme maamme itsenäisyyden 100-juhlavuotta ja piakkoin myös itsenäisyyspäivää, on hyvä muistella myös vuonna 1917 säädettyjen kunnallislakien merkitystä. Marraskuun 15. päivänä 1917 Suomen eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi. Seuraavan vuorokauden puolella pidetyssä istunnossa eduskunta vahvisti kunnallislait ja lain kahdeksantuntisesta työviikosta. Lakien säätäminen tapahtui hyvin ristiriitaisissa oloissa.
Itsenäisyytemme alkuvuosina maallemme haettiin linjaa ja puolueiden kesken kamppailtiin muun muassa kuningaskunnan ja tasavaltaisen hallitusmuodon välillä. Myös kuntahallintoon suhtautuminen vaihteli: osa puolueista halusi rajata äänestys- ja vaalioikeutta sekä valtuustojen vallankäyttöä. Kuntahallintoa koskivat eräissä asioissa valtuuston 2/3-määräenemmistön saaminen päätösten taakse ja eräiden asioiden alistaminen maaherran ja osin valtioneuvoston vahvistettavaksi. Kunnan valtuuston määräenemmistöä vaadittiin pitkää esimerkiksi kiinteän omaisuuden ostamiseen tai myymiseen.

Marraskuun 27. päivänä 1917 annettiin neljä kunnallishallintoon liittyvää lakia: maalaiskuntien kunnallislaki, kaupunkien kunnallislaki, laki kansanäänestyksestä ja kunnallinen vaalilaki. Sisällissodan syttyminen siirsi lakien voimaan astumista.
Vuoden 1919 aikana kunnallislakeja muutettiin vielä ja myöhemmin samana vuonna palattiin monelta osin 1917 hyväksyttyjen lakien suuntaan. Kuitenkin esimerkiksi kansanäänestystä koskevat säädökset jäivät pois. Eli itsenäistymisen aikoihin Suomessa kuohui ja kuohunta vaikutti myös kuntia koskeviin lakeihin. Näiden muutosten taustalla oli muun muassa sisällissodan jälkeinen tynkäeduskunta. Tynkäeduskunnan sijaan tuli vuoden 1919 eduskuntavaalien jälkeen 200-jäseninen eduskunta ja se vaikutti myös kuntalakeja koskeviin ratkaisuihin.

Kunnallislait ja se, että Suomeen ei niiden myötä tullut parlamentarismia, vaan kaikki poliittiset ryhmät olivat edustettuina saamiensa äänimäärien suhteessa, loi sisällissodan jälkeen tilanteen, jossa sodan vastapuolilla olleet kokoontuivat varsin nopeasti sotatoimien loputtua saman pöydän ääreen ratkomaan kotikuntansa asioita. Jo tuolloinkin jouduttiin tekemään kompromisseja ja hakemaan yhtenäistä linjaa kotikunnan kehittämiseksi.
Kansallisen eheytymisen kannalta tällä kaikella oli huomattava merkitys. Monessa Euroopan maassa tilanne oli ja on toisenlainen. Esimerkiksi pormestarijärjestelmä ja parlamentarismi ovat johtaneet siihen, että paikallistasolla on vallalla selkeä jako vallassa oleviin ja oppositioon eikä yhteistä linjaa kunnan kehittämiseksi saada helposti aikaan. Suomessa eräissä kaupungeissa käyttöön otettu pormestarijärjestelmä pohjautuu vahvasti suomalaisen kunnallisen itsehallinnon periaatteisiin, eikä ole samalla tavalla jakava järjestelmä kuin kaiken vallan yhdelle pormestarille ja hänen taustaryhmälleen keskittävä malli.
1930-luvun kuohuntavuosien aikana joillakin paikkakunnilla pyrittiin sulkemaan osa väestöstä pois kunnallishallinnosta, mutta nuo yritykset eivät onnistuneet kaatamaan kunnallisen itsehallinnon perustana olevaa ideaa kunnallisesta itsehallinnosta kansalaisten itsehallintona kotikunnassaan. Siihen olennaisena osana kuuluu täysi-ikäisten oikeus äänestää ja asettua ehdolle.

Puumalassa, oikeastaan laajemmin koko Etelä-Savossa, itsenäisyytemme alkuajan kuohunta ei ollut lainkaan niin voimakasta, kuin teollisuuspaikkakunnilla tai paikkakunnilla, joissa oli isoja kartanoita ja runsaasti torppareita sekä maatonta väestöä.
Kuntahallintoa koskevalla lainsäädännöllä itsenäisyytemme alussa luotiin osaltaan pohjia myöhemmin tapahtuneille kansakuntaa eheyttäneille ratkaisuille, kuten torpparivapautukselle ja tammikuun kihlaukselle sekä myöhemmin yksimieliseen isänmaan puolustukseen talvisodassa ja kansakunnan yhtenäisyyteen jatkosodassa.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Timo Kietäväinen

Kirjoittaja on pitkäaikainen Puumalan vapaa-ajan asukas, jonka sukujuuret ovat syvällä Puumalan historiassa.

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*