Roomassa – koomassa

26.10.2017
Kuuluisa kolmikko, josta aina puhetta riittää – ja joku / jotkut siitä kolmikosta aina puuttuu. Mikä se on?
Aika, raha ja terveys. Kyllä!
Tämä kolmikko ei ole juuri koskaan koolla samassa osoitteessa yhtäaikaisesti – siitä neljännestä eli rakkaudesta puhumattakaan.
Ja niinpä sitä on yritettävä sinnitellä niillä osatekijöillä, jotka juuri sillä nimenomaisella hetkellä ovat läsnä.
Asiassa on myös kääntöpuolensa. Kutakin näistä trion jäsenistä voidaan hyvällä omallatunnolla käyttää myös tekosyinä sille, että tietyt asiat eivät toteudu tai tapahdu. Tekosyitä tarvitsee useimmiten kai ainoastaan itseään varten.

Suunnittelu ja haaveilu ovat sukua toisilleen.
Suunnitelma on ainakin joskus ollut tarkoitus toteuttaa, mutta haaveilu, päiväunelmointi jo alun perin syntyy kevyeksi poutapilveksi, joka hiljalleen leijuu kohti kaukaista taivaanrantaa ja lopulta häipyy näkymättömiin.
Mutta juuri haaveilu on näistä se, jonka turvin pieni ihminen jaksaa taivaltaa enemmän tai vähemmän kivikkoista polkuaan eteenpäin. Siitä syystä se on hieno harrastus, jota ruokkimaan ja elävöittämään on tehty telkkarin niin sanotut ”saippuasarjat” – kauniit, rohkeat ja muut emmerdalet.
Yksi yleinen haaveilun aihe on myös joku veikkauspelin jackpot, joka sattuu osumaan juuri omalle kohdalle. Miksipä ei, kun aika harva täällä aloittaa aamunsa hyppäämällä ponnahduslaudalta omaan rahamereensä.

Tosielämässä kuvio ruukaa mennä niin, että normiolosuhteissa lapsena ja nuorena sinulla on sitä aikaa. Ja terveyttä. Ihan yllin kyllin ja jopa riesaksi asti. Pitkästyttää, ällöttää, kun ”ei oo mittään tekemistä” ja niin edelleen. Olisi kiva, jos vaikka joku influenssa iskisi, että saisi maata rauhassa kotona peiton alla. Somettamassa.

Myöhemmin perhettä perustettaessa se luppoaika loppuu ihan kerta kaikkiaan. Ja rahatkin usein, kun vain jompikumpi vanhempi käy ansiotyössä ja useimmilla on sitä asuntovelkaakin.
Terveyttä on toivottavasti vielä tässä vaiheessa. Ja sitä tarvitaan, kun on kohta omatkin vanhemmat hyvässä lykyssä hoidettavana lasten ohessa.

Sitten odottaa lopulta se autuas ja hartaasti odotettu eläkeikä. Jolloin etukäteen arvelee olevan jäljellä vielä kohtuullisesti terveyttä, rahaa ja ennen muuta sitä aikaa. Runsaasti!
Mutta kas, kuinkas se nyt olikaan. Yksi jos toinenkin terveyskremppa ilmaantuu, käteen jäävä eläke olikin aika pieni. Nyt on sitten sitä aikaa. Haaveilla, että mitä sitä tekisi, jos olisi ollut terveyttä ja paljon rahhaa… Voi kuvitella olevansa Roomassa, vaikka oliskin koomassa.

Tuula Närvänen

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*