Puumala-lehti

Turha työ menee hukkaan

13.7.2017
Suomessa tehdään valtava määrä turhaa työtä. Siitä syntyy myös kustannuksia ja harmia. Liian usein tämä turha työ syntyy ammattitaidottomista työntekijöistä, jotka eivät esimerkiksi julkishallinnossa tunne tehtäviään, säädettyjä lakeja tai eivät yksinkertaisesti viitsi hoitaa hommiaan.

Tämän vastapainoksi on heti todettava, että valtava määrä viranhaltijoita ja muita työntekijöitä tekee työnsä kymppi-plussalla ja auttaa kaikin tavoin kansalaisia.

Ystäväni jäi vuorotteluvapaalle. Hän oli ollut jo aiemmin ensimmäisellä vapaan jaksolla ja nyt tuli saman päätösprosessin ja diaarinumeron toinen osa vapaasta. Laki oli tässä välillä muuttunut ja työttömyyskassassakin tapahtunut hallinnollisia muutoksia. Päätös kakkosjaksosta tuli uuden lain mukaan. Ystäväni valitti, sillä lakimuutos vaikutti vuorottelukorvaukseen alentavasti, mutta sen ei pitänyt koskea häntä, kun päätös oli tehty vanhan lain aikana. Hankalan kuuloista. Kyllä, ja niin taisi olla viranomaisen mielestäkin, joka teki virheellisen päätöksen.

No, virheitä tekee jokainen jossakin vaiheessa, mutta ”musta tuntuu” -kokemusten mukaan julkishallinnossa on parempi itse tuntea laki kuin kysyisi neuvoa niiltä, joiden se pitäisi tuntea. Vastaus on aivan liian usein väärä.

Tässä vuorotteluvapaakeississäkin tapahtui niin, että valitus lähti pyörimään johonkin lautakuntaan pääkaupunkiin ja sieltä se toimitettiin työttömyyskassaan argumentein, että valitus on hyväksyttävissä. Kukahan laskisi sen, millainen määrä rahaa hukkaantui asiassa alun perin tehtyyn väärään päätökseen, kun erilaiset komiteat pohtivat tätä asiaa?

Turhaa työtä tekee myös Itä-Suomen poliisilaitos. Työhömme kuuluu myös poliisin kanssa operointi sen osalta, että kerromme, mitä Puumalassa on viranomaisen silmin tapahtunut. Eli miksi se sinivalkoinen maija kurvasi kylälle viime viikonloppuna?
Tai siis kertoisimme, jos saisimme informaatiota. Mikkelin poliisiasema on yleensä valitettavasti hiljainen kuin huopatossutehdas. Esimerkiksi Joensuun poliisi muistaa kertoa päivittäin joka risauksen, mikä Pohjois-Karjalassa kuuluu. Jos joltakulta on polkupyörä kateissa, Karjalan sheriffit sen muistavat kertoa. Mikkelissä ollaan hiljaa.

Missä se turha työ sitten on? No siinä, että soitamme ja lähetämme sähköpostia kyselläksemme tapahtumien käänteitä. Emmekä ole ainoita. Maakuntalehden lisäksi kasa paikallislehtiä utelee tietoja. Sen sijaan, että poliisi laiskanoloisesti kaivelee sähköisiä mappejaan ja kertoo jokaiselle soittajalle asiat erikseen, se voisi Mikkelissä ottaa itärajan virkatovereistaan oppia ja meilata kuulumiset päivittäin. Säästyisi kaikkien aikaa.
Puumalassa muuten oli kasa ylinopeuksia heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Niistä ei syntynyt tarkkaa juttua, koska poliisi ei kyennyt kaivamaan arkistoistaan ylinopeuksien suuruutta. Sakot oli annettu, mutta tietoja ei löytynyt ainakaan ensimmäisistä papereista. Seuraamme tilannetta, onko ylinopeuksia edes kirjattu poliisin järjestelmään, vai onko tapahtunut niin sanottu virkatöppäys.

Posti on tuhonnut käytännössä maineensa. Aikanaan Suomen posti oli ehkä maailman paras postilaitos. Ei ole ollut enää pitkään aikaan.
Muutin itse Mikkelistä Puumalaan kesäkuun puolivälissä, mutta koska olin lomalla heti sen jälkeen, vaihdoin uudeksi osoitteekseni Mikkelin Poste Restanten eli noudin itse postin tiskiltä muutaman viikon ajan.

Jo tänä aikana tuli selväksi, että Posti sössii. Muutama lehti on kateissa ja se herättää epäilykset, että mitä muuta on hukkaantunut.
Kysynpä vaan, miten vaikeaa voi olla se, että postilähetykset siirretään Postin omissa tiloissa toiseen paikkaan. Siinä välissä ne on joku kuitenkin hukannut.
Sillä lailla.

Aikanaan kävin viranomaiselta hakemassa kaksoispassia matkustelevan työni vuoksi, sillä toinen passi saattoi maata jonkin maan konsulaatissa odottamassa viisumin liimaamista.

Valitettavasti viranomainen tyssäsi pyyntöni, että kukaan ei saa toista passia. Kun sitten yhdessä luettiin virkamiehen kanssa lakikirjaa, hän totesi, että ”jaahas, että tällainenkin säädös on”. No, kukaan ei voi tuntea koko lakia, mutta tämä virkamies hoiti juurikin näitä asioita.
Tulin valtiota vastaan enkä lähettänyt laskua hukkaantuneesta tunnistani. Hänen aikansa oli varmasti vielä kalliimpaa. Maan taloutta heikensi isossa kuvassa myös se hukka-aika, jonka jokainen jonossa takanani ollut joutui kuluttamaan työpäivästään jonossa, koska viranomainen ei tiennyt asioita, jotka hänen pitäisi tietää. Mutta onneksi on meitä kansalaisia neuvomassa ja pelastamassa maan yhteiskunnalta.

Ilman välinpitämättömyydestä ja huolimattomuudesta johtuvia tunarointeja Suomessa ei tarvittaisi kikyjä. Jos joku laskee kaikelle tälle hölmöilylle ja turhalle työlle hinnan, niin en ehkä halua sitä kuulla. Se vain alkaa suututtaa. Jos se osa, joka niin sanotusti vain on töissä, tekisi hommansa puoliksikaan paremmin, Suomi olisi globaali esimerkki hyvin hoidetusta taloudesta.

Kari Kauppinen

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*