Tällä levelillä ja tätä päivää

1.6.2017
Ystävättären Isä otti ja kuoli. Isä oli elänyt pitkän ja hienon elämän – puusepän pojasta oli vuosikymmenten saatossa tullut varakas mies. Hän oli käynyt koulut ja kurssit. Hän oli matkustanut ja nähnyt maailmaa. Hän oli asunut pitkiä toveja 92-vuotisesta elämästään ulkomailla. Hän oli toteuttanut sen sukupolven unelmaa.

Poika oli luvannut auttaa Ystävätärtä Isän hautaamisessa, talon tyhjentämisessä, perunkirjoituksessa, pankkiasioiden hoitamisessa, kuolinpesän asioiden selvittämisessä. Oli luvannut – vaan ei tiennyt Poika mitä tuli luvanneeksi.

Ei siinä seurakunnan kanssa suoranaisesti riidelty, mutta ei paljon muutakaan. Pankki pani parastaan ja muistutti, että nyt eletään tätä päivää. Perunkirjoituksessa kinattiin vanhoista haarukoista. Ja Ystävätär itki itkemästä päästyään.

Poika tilasi Isän virkatodistuksia monesta seurakunnasta. Oli mokoma vielä mennyt syntymäänkin menetetyssä Karjalassa. Poika kaiveli Isän vanhimman tyttären virka- ja kuolintodistukset, soitti soittamasta päästyään. Poika soitti vuosien saatossa kuin huomaamatta maksullisiksi muuttuneisiin numeroihin, yritti mennä tapaamaan virkailijoita paikan päälle, yritti saada asiat hoidettua. Ovet aukenivat sitkaasti ja Ystävättären antamissa valtakirjoissa oli aina joku muotovirhe. Rahaa paloi ja Poika alkoi tupakoida uudestaan viiden vuoden jälkeen.

Seurakunnan kanttori ilmoitti, että hän ei osaa soittaa Mozartin Lacrimosaa. Eikö Bachin Air käy? On se kelvannut muillekin. Lacrimosa on sitä paitsi kuorokappale, ei sitä voi uruilla soittaa. Mitä sillä on väliä, jos Isä oli toivonut Lacrimosaa, ei se sitä enää kuule kuitenkaan. Niin tuumasi leipäkanttori ja soitti Airin. Elämme nyt tällä levelillä, ei tässä ole aikaa mihinkään joutavan vainajan joutavan toiveen toteuttamiseen.

Pankki sulki tilit. Tietenkin ne suljetaan, tuumasi pankkivirkailija, nehän ovat nyt kuolinpesän rahoja ja niihin tarvitaan osakkaiden valtakirjat. Valtakirjojen on oltava muodollisesti oikeanlaiset. Mitä sitten, jos Ystävättärenne sisar ei anna valtakirjaa. Maksakaa omista rahoistanne ja perikää sitten kuolinpesältä. Poika maksoi, kun oli luvannut auttaa Ystävätärtä. Maksoi kuin maksoikin.

Niin saatiin Isä hautaan. Airin säestyksellä. Pojan rahoilla.

Ja katso, niin koitti pesänselvityksen ja perinnönjaon aika. Ystävätär ja sisar kiistelivät vanhoista lakanoista, lusikoista, tauluista, astioista, matoista, viherkasveista, puutarhaletkuista, ruohonleikkureista, trimmereistä, imureista ja mitä kaikkea sitä ihminen kotiinsa keksiikään haalia. Riidan päätteeksi sisarusten välit menivät niin solmuun, että puhevälit loppuivat. Otettiin juristi ja juristihan se vasta maksoikin. Ja Poika maksoi. Hän maksoi kaiken, kun oli kerran tullut luvanneeksi.

Kalliiksi tulee kuoleminen näinä sähköisen viestimisen aikoina. Kalliiksi tulee näinä aikoina, kun ihmiset ovat ajautuneet elämissään niin äärirajoille, että hermojen mitta on puoli milliä.

Jos on ihmisen elämä ja eläminen kallista, niin sitä totisesti on kuoleminenkin. Jos tulee ihminen huonosti kohdelluksi elämässä, niin ei se kohtelu kuolemassakaan sen kummempaa ole, Poika tuumi.

Hän muisti erään vanhan ystävänsä sanat: ei kuolleen ihmisen haudan äärellä rahaa ja haarukoita jaeta, siellä jaetaan rakkautta. Kuka oli se, jota vainaja eniten rakasti. Kenestä välitti. Perinnönjakoon erikoistunut asianajaja tiesi mitä puhui. Vainajalle on yksi lysti mitä kanttori soittaa, kuka haarukat saa ja kenelle päätyy vanha matto.

Vainaja on päässyt taivaan riemuihin…tai sinne minne on itse ajatellut pääsevänsä. Jos minnekään. Oppia ikä kaikki, Poika tuumi ja päätti tehdä edunvalvontatestamentin, testamentin ja hoitotahdon. Poika päätti lopettaa maallisen tavaran keräämisen ja ryhtyä tuhlaamaan kaikki ne pankkineuvojan mielenkiintoisina myymät pankin ”tuotteet” – sijoitusrahastot, indeksilainat, eläkevakuutukset, korkotilit, teollisuusosakkeet. Niin kauan, kun vielä on aikaa ja järki päässä, Poika mietti. Se on tätä päivää se!

Päivi Musakka

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*