Suomi jakautuu – sillan rakentajia tarvitaan

4.5.2017

Aivan ensiksi haluan onnitella lämpimästi kaikkia Puumalan kunnanvaltuustoon valituksi tulleita! Edessänne on todella kiinnostava nelivuotiskausi, jonka aikana kunnallishallinto muuttuu merkittävästi, samoin kuntien rooli. Jatkossa entistä enemmän yksittäisen kunnan menestykseen vaikuttaa se, kuinka kunta kykenee kokoamaan kaikki kunnan kehityksestä kiinnostuneet toimimaan samaan suuntaan Puumalan puolesta. Nykytermein: kunta toimii entistä selkeämmin verkostojohtajana.

Jokaisen paikkakunnan kehitykseen vaikuttavat entistä enemmän myös ihmisten arvot, elämäntapa ja aivan arkipäiväiset valinnat. Myös mielikuvien, tavallaan eri paikkakuntien brändin merkitys jatkaa kasvuaan. Mielikuvia eri paikkakunnista muodostamme omien ja ystäväpiirien kokemusten ja julkisuuden kautta.

Puumalan julkisuuskuva ja tunnettuus on kunnan kokoon nähden hyvä ja siihen me kaikki voimme vaikuttaa. Mitä kerromme Puumalasta muille, merkitsee todella paljon. Esimerkiksi oli hienoa lukea viimeisestä Metsälehdestä Viialaisen Matin haastattelu: se ei ollut hyvää mainosta vain Puumalalle, Saimaalle ja norpalle, laajemminkin Puumalan luonnolle, vaan luonnonläheiselle elämäntavalle, jota Puumala aidosti tarjoaa.

Meitä suomalaisia ovat pitkään yhdistäneet moneen muuhun kansakuntaan nähden poikkeuksellisen laajasti yhteiset arvot. Kuitenkin jo jonkin aikaa on ollut nähtävissä, että tilanne on tässä suhteessa muuttumassa. Yksi iso, syvenevä jakolinja kulkee kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien välillä. Isolla osalla kaupungeissa asuvia maaseudun tuntemus on käynyt vähäiseksi ja myös toisin päin maaseudulla asuvat tuntevat entistä vähemmän kaupungeissa asuvien elämänpiiriä ja elämää arjessa.

Maaseudulla tai kaupungeissa asuvat eivät toki ole mitään yhtenäisiä ryhmiä, mutta heidän keskuudessaan on niin paljon yhdistäviä tekijöitä, että voimme kutsua niitä olemassa oleviksi alakulttuureiksi.

Olen, molemmissa edellä mainituissa kulttuureissa elävänä, huomannut, että tämä kuilu on kasvamassa tavalla, ettemme enää kohta ymmärrä toisiamme ja tämä jos mikä lisää epäluuloja, jopa vastakkainasettelua: puhumme tavallaan aivan eri kieltä, vaikka suomea kaikki puhummekin.

Maaseudun kannalta kehitys on huolestuttava: kun kaupungistuminen etenee, jää maaseudulla asuva väestö elämäntapoineen entistä enemmän vähemmistöksi. Tämä vaikuttaa muun muassa poliittisiin ratkaisuihin.

Onneksi tilanne ei ole aivan noin paha: maaseutukuntien vapaa-ajan asukkaat sekä maaseudulta kaupunkeihin muuttaneet ovat iso joukko, jolla on edellytykset ymmärtää sekä kaupunkilaisuutta että maalaisuutta. On tärkeää, että tämä laaja joukko kokee tärkeäksi toimia välittäjinä, eräänlaisina tulkkeina kaupunki- ja maaseutukulttuurien välillä ja välittää tätä asennetta myös omille ystävilleen ja lapsilleen. Myös maaseutukuntien kannattaa kannustaa vapaa-ajan asukkaita ja kunnasta muuttaneita toimimaan tällaisina sillan rakentajina. Moni maaseutukunta onkin noin toiminut, omalta osaltaan myös Puumala.

Timo Kietäväinen

Kirjoittaja on Puumalan pitkäaikainen vapaa-ajan asukas ja julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*