Cosa Nostra – yhteinen asiamme

9.3.2017
Lyhyt, mutta intensiivinen marssi kohti kuntavaaleja ja uusia valtuustoja on alkanut. Toivoa sopii, ettei pölhöpopulistinen liikehdintä Euroopassa ja USA:ssa ole saanut Puumalankaan ehdokkaita sekoamaan selkeistä ajatuksistaan harhaisille poluille.
Elämme äärettömän haasteellista aikaa. On valitettava tosiasia, että uusilla valtuustoilla on vähemmän valtaa kuin edeltäjillään. Erityisen kipeänä se tuntuu pienkunnissa, joihin Puumalakin lukeutuu. Sote – jota aiheesta jo sotkuksikin nimitellään – vie sosiaali- ja terveysasiat, niistä päättämisen ja niistä hallinnollisesti huolehtimisen pois kunnista. Olen asiantuntijaprofessorien kanssa samaa mieltä, ettei tämä ole riskitön siirto, kuten ei ollut toimeentulotukipäätösten siirtokaan Kelalle vuodenvaihteessa. Kelan massiiviset käsittelyruuhkat, avustusjärjestöjen leipäjonot ja pikavippifirmojen liikevaihto kasvoivat hetkessä, kun hätiköiden valmisteltu ja toteutettu siirto meni päin pöpelikköä. Soten kohtalo voi yhtä lailla olla hyppy tuntemattomaan, joka säästö- tai valinnanvapaustavoitteineen voi mennä täysin reisille.
On kovin sinisilmäistä Kelan uudelta pääjohtajalta sanoa, että jonot poistuvat huhtikuussa, kun pahimpaan hätään rekrytoitavien uusien etuuspäättäjien pelkkä sisäänajokoulutus vie enemmän aikaa. Ilkeästi sanoen hölmöläisten matonpidennyshommat tulevat mieleen. Ja mitä sitten kun uudet tukipäättäjät on sisään ajettu? Heidät ajetaan saman tien tarpeettomina ulos, kun jonot kenties häviävät tai lyhenevät. Näin meillä sipilandiassa muuta maailmaa nauratetaan.

Puumalan pitää jatkossakin olla toimiva, terve ja turvallinen asuinkunta niin nykyisille kuin tulevillekin asukkaille. Sotehuolien puristuksessakin kuntapäättäjillä on vakava vastuu siitä, että asukkaiden edunvalvonta toimii. Olemme sen verran kaukana kaupungeista, että esimerkiksi toimiva paikallinen terveydenhuolto on perusihmisoikeuksiin verrattava asia.
Asumiseen sekä työpaikkoihin liittyvät infrastruktuurihankkeet ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen kaikenlaisten kulttuurihankkeiden kautta jäävät sellaisinaan uuden valtuuston harteille. Kuntalaisena ei voi kuin vakavasti vedota siihen, että Cosa Nostra -ajattelu, yhteisen asiamme puolesta kamppaileva, kiihkoton ja lyhytnäköiset puoluepoliittisen intressit syrjään sysäävä ”Kaikki Puumalan puolesta” -henki puhalletaan jälleen täyteen roihuunsa. Yksin meistä kukaan ei selviä, yhdessä selviämme kaikesta.

Oli viime viikonvaihteessa ilo huomata, että kunnan syrjäkylilläkin tämä Cosa Nostra -ajattelu tunnetaan ja sen mielettömät mahdollisuudet yhteisen hyvän lisääjänä tunnistetaan. Paikalla olleena näin ja kuulin, omin silmin ja korvin, kuinka rakennuspalikat ”uuden” kyläyhdistyksen toiminnalle aseteltiin paikalleen, yhteisen tulevaisuuden peruskiviksi.
Niin sokea tai kuuro en ole, ettenkö olisi kuullut salissa riitasointutorvienkin törähdyksiä. Ja näkyvätpähän nuo jatkuvan netissä vielä viikollakin, vaikka paikalla olleille muistutettiin kuinka hyvä torven törinä kuuluu lähelle, mutta paha paljon kauemmas. Ja jos torvia on kaksi tai useampia niin tuplasti pidemmälle.
Tästä huolimatta olen Matteuksen evankeliumin kanssa samaa mieltä, että autuaita ovat rauhantekijät. Hurskastelijoilla ja itsensä ylentäjillä on jo valmiiksi riidankylväjän viitta yllään.

Timo Korppi

P.S. Äänestäkää hyvät kuntalaiset, äänestäkää. Ja pitäkää sen jälkeen jatkuvaa ääntä oman kunnanvaltuutettunne suuntaan. Hänellä ei ole lupaa jättää kuuntelematta teitä herkällä korvalla.

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*