Onnen pipanoita

rajattu LV Timo Korppi, kirjalijaEdesmennyt laulaja-lauluntekijä Veikko Lavi on jäänyt mieleen monesta sattuvasta kielikuvasta. Yksi niistä ovat ”onnen pienet pipanat”, joita jokaisen elämään mahtuu arjen murheiden keskelle ja tasoittamaan niitä henkisiä nousuja ja laskuja, joita harva voi välttää.

Puumalalaisten elämässä on kuluvana vuonna näitä onnen pipanoita riittänyt kunnan kokoon ja kuntalaisten määrään nähden ylen määrin. Koko vuosi on juhlittu ja juhlitaan yhdessä seurakunnan kanssa 400 vuoden toiminnallista taivalta. Tähän viitekehykseen on luontevasti istutettu kulttuuria ja erilaisia muita tapahtumia niin, että kaikilla on ollut varaa valita itselleen mieluisimmat.

Kesä- ja lomakauden pidennykseksi suunnitellut Kirjakemmakat elokuun loppupuolella olivat näyttävä osoitus siitä, että hyvä ja tarpeellinen idea saadessaan taakseen innovaattoreiden lisäksi tarpeellisen määrän innokasta talkooväkeä ei voi mennä metsään.
Jo nyt kunnan johtoportaassa hyrisee tyytyväinen keskustelu ensi vuoden Kirjakemmakoista, joiden pohjustus on käynnistynyt myönteisessä ilmapiirissä.

Ei ole vähäinen saavutus, että tapahtumasta ehti nauttimaan liki neljännes kuntalaisista. Toki myös kesäasukkaat saivat tapahtumasta oivan syyn pidentää Puumala-kauttaan, joka oli tapahtuman yksi taka-ajatus. Kirjakemmakat olivat myös säiden säätäjän suosiossa, eikä senkään puolesta epäileville tuomaille jäänyt jupittamisen aihetta.

Mutta toki vastaisen varalle jäi mietittävääkin, sillä varsinkin ulkopaikkakuntalaiset – kesäasukkaat ja satunnaiset kulkijat – olisivat kaivanneet lisää tietoa ja opastusta Kirjakemmakoiden tarjoamien nautintojen pariin. Koulu ja sen hieno auditorio olivat looginen ja toimiva aktiviteettien keskuspaikka, mutta näkyvä opastus kylänraitilta olisi ehkä houkutellut mukaan satunnaisempiakin ohikulkijoita. Samoin R-kioskilla ulkomaisen turistin suusta kuultu ihmettely ”onkos täällä venetsialaiset menossa” osoittaa, että joka tapahtuman markkinointiviestintä on ikuinen haaste.

Median kiitettävä kiinnostus on tietenkin ensisijaisen tärkeää tapahtuman onnistumiselle myös jatkossa, mutta kun markkinointi on kallista, niin ehkä ratkaisu löytyy jatkossakin kulttuuri- ja uutistoimitusten mielenkiinnon ylläpitämisestä. Ensimmäiset Kirjakemmakat olivat niin onnistunut tapahtuma, että tie on varmasti auki tiedon valtateille laajemminkin.

Vaikka jokunen kotiseutuhenkinen kriitikko vaatikin paikallisen kirjallisuuden ja lähikirjailijoiden näkyvyyden lisäämistä, pitää muistaa, että tälle tielle kääntyminen sisältää riskejä. Teoksia ja tekijöitä ei ole tarpeeksi takaamaan tapahtuman tulevaisuutta. Toisaalta tunnetut kansalliset nimet toimivat vetonauloina kulttuurin ystäville, kauempaakin kuin Puumalan postinumeroalueelta.

Jos jotakin toivoa saisi niin sankkaan kesäasukkaiden julkkisjoukkoon, näihin Puumalan ihanuuden puolestapuhujiin, toivoisi vielä ykkösketjun kirjailijan tai pari, niin sillä sementoitaisiin Kirjakemmakat pysyvästi isompien kulttuuritapahtumien rinnalle.

Timo Korppi

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*