Kevätsiivous – antakkee armoo!

Päivi MusakkaOllapa oman pään sisäisen kuonan siivoaminen puoliksikaan niin helppoa kuin pinttyneiden laattasaumojen kuuraaminen. Saisipa sen kaiken raskaan ja tarpeettoman juuriharjalla, hammasharjalla, vimillä, kloritella ja karhunkielellä kaivettua irti ja huuhdeltua viemäristä alas.
Mutta kun ei! Ihmisen pään sisälle kertyy vuosien saatossa kasapäin tarpeetonta kuonaa, pään pikkukomerot ja vintti tursuvat tavaraa, jota ei koskaan tarvita ja joka ei ilahduta ketään, vähiten omistajaansa.
Laattojen saumoihin pääsee käsiksi monella konstilla ja vaalean laatan vaaleaa saumaa on mahtavaa katsella. Minä sain tuon aikaan, vaikka hermot heikkenivät ja hammasharjoja kului. Nyt se on kaunis – vaalea laatta vaalealla saumalla. Mutta miten voivat aivojeni kurvit ja mutkat, kuinka tasaväristä ja kaunista siellä on? Käsi sydämelle – kuka teistä voi sanoa, että siellä on viime aikoina kuurattu, siivottu, kiillotettu, putsattu? Kuka voi sanoa, että kaikki vanha lika on harjattu irti ja vedetty alas elämänviemäristä?

Keskellä yötä ja juuri silloin, kun ihmisen pitäisi nukkua, ne liat nousevat pintaan. Ne vyöryvät nukkujan yli huoneen hiljaisuudessa ja täyttävät sielun poimut. Ne vellovat yli sen, jota joku viisas on kutsunut anteeksiannoksi ja armoksi.
Lattialaatalle ja sen saumoille ei armoa kannata antaa. Se ei ole likaantunut omasta tahdostaan, ei se myöskään omasta tahdostaan puhdistu. Ihminen sen sijaan likaa itse omat saumansa, kasaa päänsä vintti- ja kellarikomerot täyteen roinaa, jota hän ei tarvitse. Hän ruokkii ja hellii itseensä keräämäänsä likaa ja kasvattaa roskakasoja. Niistä voi olla joskus hyötyä, hän miettii. Voin joskus käyttää niitä. Voin saada etuja, hyötyjä, asemia, paikkoja, palkkoja, parempaa, enemmän.

Vuosisiivous kannattaa aina tehdä huolella ja perinpohjaisesti. Jalkalistat, ikkunat, kaapit, komerot, jääkaappi, pakastin, jauhokaappi, kellari, vintti, kuistit ja kukkapenkit samaan nippuun. Paikalle on hyvä tilata siirtolava. Se on hyvä täyttää ääriään myöten. On tarkoituksenmukaista ottaa mukaan joku läheinen ja ystävä, joka osaa sanoa: tuota sinä et todellakaan enää tarvitse. Heitä menemään. Kerran menemään heitetty harvemmin muistuu enää mieleen, oliko minulla joskus sellainenkin. Ja tällainen. Ja tuollainen. Ja sekin. Oi sentään ja hyvänen aika!

Ihmisen on hyvä siivota myös päänsä silloin tällöin. Fy fan, mitä hittoa täällä on. Mitä tuokin asia täällä pesii? Miksi hinaan tuota ihmistä päässäni, noita loukkauksia mukanani? Mitä itse olen tullut päähäni kasanneeksi? Vimiä, hammasharja ja paljon raikasta vettä.
Huuhdellaan väljällä vedellä. Mummin mielilausahdus! Antakkee siis armoo tänäkin vuonna. Hyvin pesty ja huuhdottu on puoliksi tehty. Peiliin kelpaa taas katsoa! Ja uudelle on tilaa – olkoon se sitten hyvää eli pahaa!

Päivi Musakka

Share This:

1 Kommentti

  1. Kevätsiivous on totisesti paikallaan, vaan minulle nousi ajatus uusimman Puumala-lehden jutusta, jossa oli mietitty uutta sijaintia höyrylaiva Wennolle .Myllyranta olisi mielestäni sopiva paikka. Nostalginenkin, voisi samalla kertoa Puumalan myllyn historiastakin.

    Tietysti se vaatii kelvollisen laivalaiturin, laiturilla sijaitsisi myös kesäkioski ja matkailuinfo.
    Hyvänmatkaa sillan alkuun molempiin päihin asennettaisiin näyttävät opastaulut Wennon risteilyistä,
    tutustumisesta yms. Uskon, että turistit löytäisivät perille ja näin syntyisi myös uusia venepaikkoja pienveneille satamaan.

    Terveisin Puumalassa syntynyt 1947
    Puumalassa syntynyt 1947

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*