Surullista joulua

LV Timo Korppi, kirjalijaAdventtisunnuntaista pitäisi alkaa luottavainen ja iloisten asioiden täyttämä laskeutuminen jouluun. Tänä vuonna se on tuhansille, jopa miljoonille, ihmisille pelonsekaisen odotuksen aikaa. Missä paukkuu tai räjähtää seuraavaksi?
Meillä suomalaisilla eivät Pariisin, Brysselin, Beirutin ja muun levottoman maailman surullisimmatkaan tapahtumat kiipeä ihan iholle, mutta eihän niitä pääse uutistulvassa pakoonkaan.
Eikä pidä päästäkään, koska juuri tulevana jouluna on syytä uhrata aikaa ja ajatuksia muidenkin surulle, hädälle ja ahdistukselle.
Silti myönnän, että ahdistaa. Huomaan miettiväni mikä tässä maailmassa on vikana, kun vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus ranskalaisia lainatakseni ovat niin kaukana arkitodellisuudesta. Mietin sitäkin, ja miettivät varmaan sadat tuhannet muutkin suomalaiset, mitä voisimme itse tehdä paremman tulevaisuuden ja maailman eteen. Mitä ovat ne pienet teot, joihin meillä kaikilla on aikaa ja varaa?
Onneksi niitä vielä on.

Olemme viime kuukaudet ihmetelleet pakolaisvirtaa, josta Suomikin on saanut osansa ja joutunut tilanteeseen, jossa niin maan kuin maakuntienkin, niin kaupunkien kuin kylienkin, talous ja tilajousto on koetuksella.
Tilaa Suomi -majatalossa ei enää tahdo olla. Toivottavasti se ei kuitenkaan lopu suomalaisten sydämistä.
Surullista on ollut huomata sekin, että jotkut ajattelemattomat kansalaiset ovat ryhtyneet hyökkäilemään tulijoita vastaan, ikään kuin monia oman kotimaansa terrorismia pakenevia pitäisi pelotella täällä kotikutoisilla terroriteoilla. Se on häpeällistä, sitä ei voi millään selityksillä puolustella. Virkavalta on oikein oivaltanut sen, että järjestäytynyt yhteiskunta joutuu vastaamaan häiriköille kovalla kädellä. Siihen ei enää lääkityksen tarkistus riitä.

Suomi ja suomalaiset ovat tänä jouluna ja joulun odotuksen lähiviikkoina temppelin harjalla. Meillä kaikilla on pakolaiset lähellämme, tavalla tai toisella. Ne pienet teot ovat nyt paikallaan: voimme antaa apuamme vapaaehtoistyön kautta, lahjoittamalla pakolaisille tarpeellisia tavaroita kuten vaatteita ja vaikka vain leluja pakolaislapsille. Tai sopivaksi katsomamme pikkusumma joulukeräyksiin. Mutta ennen muuta, voimme lahjoittaa aikaamme ja ajatuksiamme sille inhimilliselle hädälle ja kärsimykselle, jonka nämä ihmiset ovat kohdanneet ja jota he henkensä hädässä pakenevat. Empatia ja sympatia ovat niin arvokkaita asioita, ettei niiden hintaa pysty kukaan mittaamaan.

Tässä pelon ja terroriuhan täyttämässä maailmassa meistä kukaan ei voi tietää, koska kärsimys osuu omalle kohdalle. Silloin jokainen meistä odottaa saavansa samaa myötätuntoa, jota nyt odotetaan meiltä.
Tämän tunnistaen on jo helpompi toivotella kaikille iloista ja yhteisöllisyyden tunteen täyttämää joulua. Surukin voi hellittää hetkeksi, kun antaa tilaa positiiviselle ajattelulle ja hankkii itselleen hyvän joulumielen, kukin valitsemallaan tavalla.

Timo Korppi

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*