Sadetta ja vähän kulttuuriakin

Pakina Marja Klefström LVElokuun hämärtyvät illat enteilevät syksyn tuloa. Koleaa, koleaa, sadetta, sitä on riittänyt.
Kesä tuli ja meni elokuun alussa. Muutama hellepäivä ja se oli siinä. Me suomalaiset olemme sitkosta kansaa. Kesästä täytyy ottaa kaikki irti, satoi tai paistoi. Tämä tuli todistetuksi heinäkuussa Jalkapuuteatterin näytöksessä ”Ulvova mylläri”. Näytös alkoi pilvipoudassa. Vähitellen pilvet kerääntyivät uhkaavasti. Ukkonen jyrähteli. Lopuksi tuli kaatosade. Näyttelijät jatkoivat näyttelemistä ja katsojat katsomista. Vähitellen hylkeenosan saanut näyttelijä käänteli kylkeään kuralammikossa, jolloin esitys jouduttiin vastentahtoisesti lopettamaan. Uusintanäytöksessä kolea tuuli pakotti osan yleisöstä kietoutumaan huopiin, mutta urhoolliset näyttelijät veivät suorituksensa taas kunnialla loppuun. Heidän rooleihinsa eläytyminen oli niin riemuisaa, että kylmyys unohtui katsojien tempautuessa juoneen mukaan. Kiitos ja kumarrus heille.

Teatterikulttuuria Puumalassa riittää. Siitä saimme nauttia myös Lintusalossa, missä oli mainio esitys vieläpä paikallisten harrastelijoiden improvisoimana ” Mie muistan sinnuu”. Väkeä lappoi sisään salin täydeltä. Istumapaikat loppuivat. Kuuluttaja ilmoitti, että yritetään tehdä tilaa katsojille, jotka ovat tulleet ihan Australiasta saakka. Sopuisasti ahtauduttiin lähekkäin. Viimeiseksi tulleet taisivat istua näyttämölläkin, mutta tunnelma oli sitäkin lämpimämpi, suorastaan kodikas.
Olin aikoinaan Wienin kansallisoopperan näytöksessä, jossa sielläkin myytiin seisomapaikkoja. Minullakin oli sellainen. Kun uupuneena pitkän näytöksen aikana lysähdin korokkeelle istumaan, niin hetkessä tuli vartija kopauttamaan kepillä selkääni: ”Ylös siitä seisomapaikan haltija”. Nöyrästi hoipuin nojailemaan lähimpään tolppaan. Se ei ollut sentään kiellettyä.

Kesän aikana tulee kierrettyä kesäteattereissa, joissa vetonaulana on usein entinen julkkis tai iskelmälaulaja. Lippujen hinta on sen mukainen. Kun maineen ja kunnian päivät ovat auttamattomasti ohi, ei näyttelemiseen oikein tahdo enää löytyä innostusta, mikä välittyy katsojaankin. Jälleen mielellään palaa harrastelijanäyttelijöiden palavalla innolla tehtyihin iloisiin kansan mieleisiin näytelmiin.

Kolea kesä saa lomalaiset matkustelemaan. Meitä on myös, joilla on pakkomielle käväistä ainakin kerran kesässä Karjalassa. Ei haittaa tuntien odotus tullissa tai turhanaikaisten kaavakkaiden täyttäminen. Vanhempien kotipaikka täytyy käydä tarkistamassa. Matkalla saimme ilolla todeta että ränsistynyt Viipuri pesee kasvojaan. Merkittäviä historiallisia kohteita entisöidään kuten vanhaan loistoonsa restauroitu Alvar Aallon Viipurin kirjasto, sitä aiemmin Eremitaasin sivutoimipisteenä avattu upeasti kunnostettu Viipurin taidemuseo. Myös monet vanhat suomalaiset kauppiastalot on laitettu hienosti kuntoon. Erityisen koskettavaa oli hyvin asiansa hallitsevan oppaan johdolla kiertokäynti Monrepos-puistossa, joka kauniisti symboloi Viipurissa vallinutta kulttuuriperinnettä: ranskalaisuus, englantilaisuus, kiinalaisuuskin – Väinämöisen patsaan kohotetun käden alla.

Uusi sukupolvi elää elämäänsä eivätkä sodan varjot enää kosketa heitä. Mielikuvissa kuljetaan kuitenkin samoja polkuja kuin vanhempamme ja esivanhempamme kauan sitten. Miten vanhat tarinat tulevatkaan todeksi vanhan kaupungin kaduilla ja kujilla. Tyhjä kauppatori muuttuu elämää sykkiväksi markkinapaikaksi, ja Punaisen lähteen torilla sitä vasta kauppa käy. Salakkalahden rantatiellä on pakko vaeltaa edestakaisin. Ankaran harmaan linnan silhuetti taustalla vie ajatukset kauas menneisyyteen. Täällä he kulkivat kerran…
Kun yön hiljaisina tunteina valoisana kesäyönä seisoo hotelli Viktorian tasanteella, ei yhtään autoa ole näkyvissä. Kaikki on kuin vanhassa väritetyssä valokuvassa, jossa värit ovat utuisen pehmeät. Toria reunustavat vanhat arvokkaat rakennukset tuovat ikiaikojen lumon, Viipurin hengettären ja sinisen hetken kosketuksen. Sen takia on tultava aina uudelleen.

-Marja Klefström-

Share This:

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*